Ehdokkailla olivat faktat pääosin hyvin hallussa.
Pohjois-Suomen presidenttivaalitentissä kaikki ehdokkaat pysyivät asiassa. Isoja kömmähdyksiä, muunneltua totuutta tai suoranaisia virheellisiä väittämiä ei juuri esiintynyt.
Tentti jakaantui kolmeen aihepiiriin – Pohjois-Suomeen, turvallisuuspolitiikkaan ja arvojohtamiseen.
Tuula Haataisella (sd.) oli vaikeuksia alun sanatestissä "valakolöökin" kanssa. Valkosipulin oululainen murresana ei ollut tuttu, mutta hän kykeni silti olemaan "ölövinä".
Haataista oli valmennettu hieman epätarkasti, kun hän arveli Pohjois-Suomessa asuvan lähes 800 000 ihmistä. Hän tiesi Oulun olevan nuorten ihmisten kaupunki.
Haatainen tarjosi oululaisten keski-iäksi 27 ikävuotta.
Vuoden 2016 lopussa Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa oli yhteensä 666 160 asukasta ja oululaisten keski-ikä oli 37,9 vuotta.
Turvallisuuspolitiikasta tulkinnanvaraisia faktoja latelivat lähinnä Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) ja Laura Huhtasaari (ps.).
Väyrysen vaihtoehtoinen fakta oli vaatimus siitä, että Suomeen on palautettava rajavalvonta. Väyrynen myös sanoi, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole rajatarkastuksia.
Väite on yksiselitteisesti väärä. Suomella on rajavalvonta ja itärajalla myös rajatarkastukset.
Laura Huhtasaari arvioi, että Suomen kannalta tärkein ulkomaalainen poliitikko on Donald Trump. Vaikka Huhtasaaren väitteessä on kyse mielipiteestä, se on ainakin kiistanalainen.
Suomella on huomattavasti enemmän yhteyksiä ja yhteistyötä Ruotsin ja muiden EU-maiden kanssa. Huhtasaaren tulisi tämä tietää, sillä hän on kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston jäsen.
Istuva presidentti Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) kertoi, että hänellä on ollut eniten yhteydenpitoa Ruotsin pääministerin ja puolustusministerin suuntaan ja sen jälkeen Venäjälle ja Ukrainaan. Huhtasaari katsoi, että Trumpin ohella Vladimir Putin on toinen Suomen kannalta merkittävä poliitikko. Putinin merkitystä on vaikea kiistää, joten ainakin tältä osin Huhtasaari on oikeassa.
Huhtasaari myös väitti, että Suomi voisi käännyttää ihmisiä jo suoraan rajalta. Tämä ei pidä ainakaan täysin paikkaansa. Suomella on kansainvälisten sopimusten perusteella velvollisuus käsitellä turvapaikkahakemukset.
Arvojohtamisen faktoissa korostuivat niin ikään Huhtasaari ja Väyrynen.
Laura Huhtasaari olisi valmis lisäämän presidentin valtaoikeuksia kuten palauttamaan presidentin oikeuden hajottaa eduskunta.
Huhtasaari sanoi, että enemmistö kansasta haluaa, että presidentillä on enemmän valtaa.
Väite ei ole tuulesta temmattu. Joulukuussa Helsingin Sanomien mielipidemittauksessa 52 prosenttia kansalaisista halusi lisätä presidentin valtaa sisäpolitiikassa.
Paavo Väyrynen lisäisi presidentin valtaa hallituksen muodostamisessa, jotta hallitusten kokoonpanot vastaisivat vaalien tulosta.
Väyrysen mielestä vuonna 2011 muodostettu hallitus ei vastannut eduskuntavaalien tulosta.
Käytännössä hallituksen muodostaminen on varsin selkeää. Hallitus muodostetaan yleensä vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajan johdolla. Hallitukseen tulevat ne puolueet, jotka pääsevät sopuun hallitusohjelmasta. Kokoonpanolla on oltava eduskunnan luottamus.
Katso presidentinvaalitentti kokonaisuudessaan: