Eero Suutari kaipaa lii­ke-elä­män tar­pei­ta pal­ve­le­vaa yli­opis­toa

– Kokoomuksessa haluttiin ehdokas läpi Kainuusta. Oli harkittu, että minulla olisi mahdollisuuksia, kertaa Eero Suutari sitä, miksi lähti ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Eero Suutari.
Eero Suutari.
Kuva: Mauri Ratilainen

– Kokoomuksessa haluttiin ehdokas läpi Kainuusta. Oli harkittu, että minulla olisi mahdollisuuksia, kertaa Eero Suutari sitä, miksi lähti ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Suutari siirtyi politiikkaan vasta lähes viisikymppisenä. Sitä ennen hän oli työllistänyt itsensä yrittäjänä parikymmentä vuotta ja perustanut kaksi menestynyttä yritystä, ensin metsäkoneiden mittalaitteita valmistaneen Kajaani Automatiikka Oy:n ja myöhemmin ajoneuvotietokoneita tekevän Sunit Oy:n.

Poliittinen ura alkoi 2004 Kajaanin kaupunginhallituksesta, josta Suutari siirtyi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ja lopulta 2011 ensimmäisellä yrittämällä valtakunnanpolitiikkaan.

Vaikka toisen kauden kansanedustajalla on takanaan kymmenien vuosien työura, ei hän kuitenkaan täysin tyrmää nuorena politiikkaan lähtemistä.

– Sitä toivoisin, että enemmän olisi nähty maailmaa muualta, toteaa Eero Suutari.

Sotkamolaissyntyinen ja sittemmin kajaanilaistunut Suutari arvostaa kainuulaisia luonteenpiirteitä.
Maakunnassa kasvaa työteliästä väkeä, vaikka työ on usein kiven alla. Suutari joutui itsekin muuttamaan töiden perässä Etelä-Suomeen 1980-luvun alussa.

– Kainuulaisuuteen kuuluu oman työnteon kunnioittaminen ja pyrkimys siihen, että tekee oman osansa. Se näkyy ahkeruutena ja vähän myös vaatimattomuutena. Olen huomannut, että jotkut tuovat oman edun esille paljon herkemmin kuin kainuulaiset.

Kainuun maakunnan elinehdoista kysyttäessä Suutarin vastaus on nopea ja yksiselitteinen.
– Sehän on pelkästään työ. Kainuussa on noin 30 000 työpaikkaa, ne pitäisi pystyä säilyttämään.

Maan korkeimpiin kuuluvat Kainuun työttömyysluvut ovat Suutarin mukaan pienentyneet lähinnä siksi, että työmarkkinoilta on vähentynyt väkeä. Uusia työpaikkoja ei ole syntynyt.

Poismuutto ja vanheneminen syövät maakunnan elinvoimaa. Työpaikkoja on luotava, jotta työvoima ei karkaa muualle Suomeen.

Kansanedustajan lääke poismuuton pysäyttämiseen on erikoistuminen luonnonvara-alaan ja bioteknologiaan. Lähtökohtana Suutari pitää maakuntaan keskitettyä koulutusta.

– Ammattikorkeakoulu pitää ehdottomasti säilyttää. Se takaa työnantajille sen, että paikkakunnalta saadaan asiantuntevaa työvoimaa jatkossakin, sanoo Suutari.

Yliopisto-opetuksen tuominen takaisin Kainuuseen on Suutarin mukaan erittäin tärkeää. Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen muutto pois Kajaanista oli kova isku.

Sen jälkeen Kainuussa ei ole enää tarjottu laajamittaista tutkintovaiheen yliopistokoulutusta, vaikka maakunnassa tehdään yhä jonkin verran tutkimustyötä.

  Suutari näkee, että tulevaisuudessa koulutus voitaisiin räätälöidä liike-elämän tarpeisiin.

– Yliopistolla pitäisi olla enemmän muuntokoulutusta ja maakunnan erityispiirteitä palvelevaa koulutusta, sanoo Suutari.

Kolme kantaa

Talvivaaran kaivoksen toimintaa on pidettävä yllä,vaikka se pitäisi tehdä pääosin yhteiskunnan varoin... Ei.

Kainuu voi olla joskus yksi kunta... Kyllä.

Viisumivapaus Suomen ja Venäjän välille lähivuosina... Ei.

Eero Suutari
Ikä: 58 vuotta.
Kotipaikka: Kajaani.
Koulutus: Mittaus- ja säätötekniikan insinööri.
Työura: Yrittäjä.
Luottamustehtäviä: Kajaanin kaupunginvaltuutettu. Kainuun maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja. Kajaanin Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen.
Perhe: Vaimo ja neljä aikuista lasta.
Harrastukset: Koiran ulkoilutus, tanssi, moottoripyöräily.
Merkittävin poliittinen saavutus: Oli mukana nostamassa Kainuun valtionosuutta noin neljällä miljoonalla eurolla.
Tämän kauden kolme tärkeintä asiaa: 1) Työllisyys ja yrittämisen edellytykset. 2) Vienti-
teollisuuden nosto. 3) Osaamisen kehittäminen niin, että Suomi pärjää tulevaisuudessa.