Suomalaisten korkeimpien upseerien puheenparteen ei tapaa kuulua uhkakuvien maalailu. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola toteutti tätä oppia maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa, hän vakuutti.
On silti yksi asia, jonka kuntoon saattamisessa on pantava toimeksi: droonien torjunta. Jaakkolan mukaan tätä kykyä on kehitettävä kiireellisesti.
Erilaisia drooneja on Ukrainan sodassa käytetty alusta lähtien. Ne hyökkäävät päin miehiä, kalustoa ja rakennuksia, myös päin toisia drooneja.
Tuoreen arvion mukaan droonit aiheuttavat jo 70 – 80 prosenttia rintaman tappioista. Sodankäyntitavan muutos on ollut järisyttävä.
Puolassa saatiin viime viikonloppuna yksi näyte siitä, miten drooneja voidaan käyttää: myös hämäämisen ja hämmentämiseen. Maahan lensi parikymmentä halpaa venäläisdroonia. Muutaman niistä pudottivat F-35-torjuntahävittäjät. Drooneissa ei ollut räjähteitä, mutta sitä ei voitu etukäteen tietää.
Puolustautuminen maksaa aina, mutta pitkän päälle drooneja vastaan on löydettävä halvempia ratkaisuja kuin torjuntahävittäjät ja kalliit ohjukset. Haaste kasvaa toiseen tai kolmanteen potenssiin, kun tietää, että Venäjä on pahimmillaan lennättänyt Ukrainaan yhden yön aikana jopa yli 800 droonia tai ohjusta.
Radio-ohjattuja drooneja on pudotettu Ukrainassa radiohäirinnällä. Seuraava vaihe on kuitenkin jo menossa. Kumpikin osapuoli lennättää nyt drooneja, joiden perässä on häirintäsuojauksen takia jopa parinkymmen kilometrin mittainen valokuitusiima.
Seuraava näkymä on, että taivaalla lentävät autonomisesti toimivat droonit. Ne hakeutuvat kohteisiinsa itsenäisesti. Jos niitä on liikkeellä satoja kerralla, torjuntayritysten rinnalla olennaista on suojautuminen. Torjuntakeinoina voivat olla esimerkiksi torjuntadroonit, häirintä ja jopa menneeltä maailmalta kuulostavat ilmatorjuntatykit.
Suomi on Venäjän rajanaapuri ja siksi sotatilanteessa droonihyökkäysten kohde. Nyt toiveissa on saada tännekin EU:n tuella "droonimuuri". Se tarkoittaa käytännössä järjestelmää droonien havaitsemiseen ja torjuntaan. Sana muuri tuntuu droonien torjunnan vaikeutta ajatellen kuitenkin yltiöpositiiviselta.
Onneksi Suomella on urakkaa varten teknologisia vahvuuksia. Meillä on jo mittavaa drooniosaamista, samoin suojatun viestinnän laajaa tietämystä esimerkiksi Oulussa.
Demokraattisen lännen droonituotannon keskus on tällä hetkellä Ukraina. Suomalaisten yhteistyötä ukrainalaisten kanssa on jo rakennettu, ja se on mitä järkevintä. Siten tuetaan sekä Ukrainan, Suomen että liittolaistemme turvallisuutta.