Koko kilpailukykysopimus on ollut viime päivinä vaakalaudalla, ja nyt se on vaarassa kaatua kokonaan.
Hallituksen ja kunta-alan työntekijäjärjestöjen välinen erimielisyys budjetin vaikutuksesta kuntatalouteen on kutistunut viime hetken neuvotteluissa 88 miljoonaan euroon.
Järjestöt edellyttävät, että tästäkin summasta päästään sopuun, jotta ne ovat valmiita allekirjoittamaan kilpailukykysopimuksen ensi maanantaina.
Aiemmin kiista koski 272:ta miljoonaa euroa.
Lännen Median useista lähteistä hankkimien tietojen mukaan julkisten alojen ammattiliitot sekä KT Kuntatyönantajat ovat yhdistäneet voimansa ja vaativat hallitusta poistamaan ensi vuoden budjettiesityksestä kuntien talouteen kohdistuvat lisäleikkaukset.
Kuntapuolen työntekijäjärjestöt JHL, OAJ, Jyty, SuPer, Tehy ja koko julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ovat pyytäneet hallitukselta vastausta keskiviikkoon kello 12:een mennessä.
– Odotamme vastausta keskiviikkoon puoleenpäivään mennessä, järjestöt linjaavat pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) ja ulkoministeri Timo Soinille (ps.) maanantaina lähettämässään kirjeessä.
Etujärjestöt pitävät lisäleikkauksia kilpailukykysopimuksen vastaisina, ja ne haluavat hallituksen vastaavan kirjallisesti. Muuten ne harkitsevat irtautumista koko kilpailukykysopimuksesta.
– Katsomme tämän neuvottelutuloksen rikkomukseksi emmekä hyväksy sitä, että hallitus jättää lupauksensa pitämättä siinä, että veronmenetykset korvattaisiin kuntatalouteen täysimääräisinä, kirjeen viesti kuuluu.
Kunta-ala hyväksyi kilpailukykysopimuksen alustavasti kesäkuussa, mutta sopimusta ei ole vielä virallisesti allekirjoitettu kuntapuolella.
Orpo neuvotellut
kuntapuolen kanssa
Lännen Median tietojen mukaan kuntapuolella on puhuttu tosissaan kilpailukykysopimuksesta vetäytymisestä, mikä käytännössä kaataisi koko kilpailukykysopimuksen.
Hallituksessa pohdittiin pitkään, ovatko kuntapuolta edustavat suuret etujärjestöt tosissaan vaatimuksensa kanssa. Järjestöt vaativat, että budjetin on oltava kikyn vaikutukset huomioon ottaen kuntatalouden näkökulmasta kustannusneutraali.
Valtiovarainministeri Orpo tarttui aiheeseen alkuviikosta. Orpo keskusteli maanantaina kunta-alan eri toimijoiden kanssa aiheesta. Sitä käsiteltiin myös hallituksen ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtajien tapaamisessa.
Jos ensi vuoden budjetissa tehtäisiin uusia lisäleikkauksia kuntien talouteen, ne tarkoittaisivat hyvin suurella todennäköisyydellä lisäleikkauksia kuntien järjestämästä perusopetuksesta ja toiseen asteen koulutuksesta sekä terveydenhuollosta.
Myön pääministeri Juha Sipilän esikunta on ollut asiassa aktiivinen, jotta kilpailukykysopimus ei vaarantuisi. Sen vaarantuminen saattaisi johtaa hallituskriisiin ja hallitsemattomaan tilanteeseen työmarkkinoilla.