Iin Hervan datakeskushanke julkistettiin 3.12.2025. Tosiasiassa rakenteilla oleva sähköasema ja suunnitteilla oleva datakeskus eivät sijaitse Hervassa, vaan Yli-Olhavan Kärppäsuolla. Onko siis amerikkalainen teknojätti Meta onnistuttu houkuttelemaan "pehmeälle suolle".
Suunnittelualue on yli 1 100 hehtaarin laajuinen. Kärppäsuolta on maanteitse Iin kuntakeskukseen noin 35 kilometriä, samoin maanteitse Ouluun ja Kemiin kumpaankin noin 80 kilometriä. Tunnen alueen, koska olen kotoisin Kärppäsuolta ja edelleen teen usein kotipaikallani kaikenlaisia töitä. Kotipaikkani ei kuulu hankealueelle.
Datakeskukset näyttävät tällä hetkellä olevan valtion johdon ja kuntien mielestä lähes ainoa asia, millä talous- ja työllisyysongelmat ratkaistaan. Datakeskushanketta on salaa suunniteltu useita vuosia. Alueen kaavoituksen aloituspäätöskin meni kunnan elimissä helposti läpi ilman vastaväitteitä. Kärppäsuota nähtävästi pidetään kuntakeskuksesta katsoen sopivan etäisenä siirtomaahan verrattavana alueena, jonne datakeskus voidaan sijoittaa. Näin saadaan turvattua kunnan taloutta sekä elinvoimaa koko Suomelle. Samalla Ii saadaan maailmankartalle.
On todella hyvä, että hankealueen maanomistajat saavat kerrankin hyvän korvauksen luovuttamistaan maista. Kärppäsuolaisille ei ole koskaan tullut mitään helpolla. Kuitenkin olisi ollut parempi, jos datakeskus olisi suunniteltu sijoitettavaksi sinne, missä siitä saatavat hyödyt olisivat suurimmat, eli Iin keskustan tuntumaan. Siellä jopa hukkalämmölle voisi löytyä jotain käyttöä. Sijoitettiinpa datakeskus sitten mihin tahansa, se on jättimäinen kompleksi, mikä tulee muuttamaan lähialueensa teollisuusalueeksi.
Datakeskushankkeella on monia haasteita edessään. Sähköä tarvitaan valtavasti. Se tuo lisää tuulivoimaa ja sähkölinjoja alueelle. Vettä voidaan tarvita jopa miljoonia litroja vuodessa. Tuolloin Kärppäsuolle talkoilla 1970-luvulla rakennettu vesijohto voisi käydä köykäiseksi. Lähin viemäriputken pääkin taitaa olla Iin kuntakeskuksessa. Ja mihin hukkalämpö ohjataan?
Myös maanrakennusaineita tarvitaan paljon, koska suuri osa alueesta on suoperäistä. Alkaa jytinä, jos lähialueen kalliot murskataan maanrakennusaineeksi. Sähköaseman rakentaminen on antanut pientä esikuvaa tulevasta. Betoniautot ovat ajaneet jo pitkään ja se on vasta alkusoittoa.
Alueella harrastetaan syksyisin aktiivista metsästystä, koska riistakannat ovat hyvät. Vaarana on, että metsästys loppuu jytinässä. Miten käy marjamaille, entä erämaajärvien vedenpinnalle ja siellä kalastukselle? Vaikutus tuntuu satojen ihmisten elämässä. Pystyykö tai haluaako Meta korvata ihmisille aiheutuvat muutokset ja haitat?
Vihreän siirtymän hankkeita ei kannata vastustaa, koska ne ovat välttämättömiä, mutta niiden yhteisvaikutukset pitää selvittää ja tunnistaa. Samoin hankkeiden hyödyt ja haitat pitää pystyä jakamaan tasaisesti. Ei ole reilua, jos joku kyläyhteisö kokee haitat ja muut saavat hyödyt.
Näyttää kuitenkin siltä, että datakeskus halutaan ja se pitää päättäjien mielestä saada. Hanke tarjoaa paljon työtä ja toimeentuloa varsinkin rakennusvaiheessa. Toivottavasti alueen asukkaat pitkällä aikavälillä hyötyvät datakeskuksesta huolimatta sen alueelle aiheuttamista valtavista muutoksista.
Jope Ruonansuun sanoin voidaan todeta, että ”Aattelepa ite, omalle kohalles”.
Kari Tuomela
Oulu, Kärppäsuo