Muhos, Kajaani ja nyt Vaala. Torstaina kerrottiin, että Google on iskenyt silmänsä myös kolmanteen pohjoissuomalaiseen kuntaan, tavoitteena sielläkin datakeskuksen rakentaminen.
Teknojätti on tosissaan. Se on jo ostanut satoja hehtaareja maata Valtatie 22:n varresta kuuden kilometrin päästä Vaalan keskustasta.
Datakeskukset käyttävät massiivisesti sähköä. Googlea ja monia muita palvelinkeskusten rakentajia kiinnostaa etenkin tuulivoimalla tuotettu sähkö. Sitä on pohjoisessa tarjolla, myös raskaan sarjan runkoverkko.
Investointipäätöstä Google ei ole Vaalan kohdalta tehnyt, kuten ei vielä Muhoksen tai Kajaanin Otanmäenkään. Yhtiö haluaa ensin tietää, millainen datakeskusten tuleva verotus on.
Hallitus päätti viime vuonna, että palvelinkeskusten käyttämän sähkön verotus siirretään tulevana kesänä alemmasta veroluokasta yleiseen, kalliimpaan luokkaan. Megayhtiö ei ilahtunut.
Nyt luvassa on lepyttelypaketti, jonka kautta "korkean lisäarvon" datakeskukset voivat saada valtiontukea. Google saataneen sopimaan kuvauksen sisään. Esimerkiksi kryptovaluuttojen hyödyttömille louhijoille ei ole tarpeen availla ovia.
Paikallisesti isot datakeskukset ovat mojova kasvusysäys. Tiedossa on työpaikkoja ja palveluita, paljon rakentamista. Kuntien talous vahvistuu.
Ne, joiden maita palvelinkeskukset ostavat, hyötyvät suoraan. Vaalassa pörssiyhtiö United Bankersin erikoissijoitusrahasto UB Metsä on saanut metsäomistuksistaan useita miljoonia euroja, muutkin jotain.
Odotuksia ei silti kannata nostaa pilviin. Hamina, jonne Google on investoinut jo noin viisi miljardia euroa, on rankalla säästökuurilla. Kunnallisveroprosentti on 9,40 eli selvästi yli Manner-Suomen keskiarvon.
Koko maan mitassa palvelinkeskusten hyötyä ja haittoja kuvaaviin sarakkeisiin tulee kumpaankin merkintöjä.
Työpaikkojen synty on erityisen merkityksellistä huipputyöttömyyden jäytäessä maata. Palvelinkeskusten omien työpaikkojen ohella töitä syntyy heijastusvaikutuksena. Suomi myös luo itsestään kuvaa maana, jonne kannattaa investoida.
Mieliä kiihdyttävin puheenaihe on palvelinkeskusten vaikutus sähkön hintaan.
Hallituksen asettama selvityshenkilö Veli-Matti Mattila arvioi viime syksynä, että datakeskusten määrän kasvu voi johtaa hintapiikkeihin kylminä ja tuulettomina jaksoina. Näistä tilanteista on tänä talvena saatu esimakua.
Mattila huomauttaa, että sähköä kuluttavat investoinnit myös lisäävät sähkön tuotantoa.
Hallituksessa toivotaan palvelinkeskuksen tukevan datatalouden kehittymistä Suomessa. Mattilan mukaan datakeskukset eivät automaattisesti tuo mukanaan innovaatio-, tutkimus- tai tuotekehitystoimintaa.
Suomen tavoitteena on oltava se, että datakeskusyritykset jotenkin hyvittävät pääsyn huipputason toimintaympäristöön. Energiasiirtomaaksi ei pidä ryhtyä.
Oikaisu 2.3.2026 kello 13.00. Useita miljoonia euroja metsäomistuksestaan on Vaalassa saanut pörssiyhtiö United Bankersin erikoissijoitusrahasto UB Metsä, ei itse United Bankers -yhtiö.