Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Beyond the Sky esit­te­lee 2 500 vuotta ihmisen maail­man­ku­vaa ja ole­mus­ta

Tällä viikolla Oulussa ensi-iltansa saava erikoiskonsertti Beyond the Sky yhdistää Lauri Porran musiikin ja J.P. Metsävainion syvän taivaan valokuvat ainutlaatuisella tavalla.

Porran valitsemat tekstit ovat runsaudensarvi, joka sisältää viittauksia varhaisiin kosmologioihin eli maailmankaikkeuden syntyteorioihin ja ihmisen olemusta käsitteleviin teoksiin.

Sinfonia alkaa antiikin luonnonfilosofin Herakleitoksen (noin 535–475 eaa.) kosmologialla, jota sopraano Aphrodite Patoulidou esittelee: "Tätä maailmankaikkeutta, joka on kaikille sama, ei ole luonut yksikään jumala eikä ihminen, vaan se on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan ikuisesti elävä tuli.”

Herakleitoksen maailmankaikkeus on siis ikuinen. Tällä mallilla on ollut monia kannattajia tutkijoiden joukossa. Albert Einstein kannatti sitä lähes koko uransa ajan, mutta joutui luopumaan siitä, kun alkuräjähdys ja universumin laajeneminen todistettiin.

Sinfoniassa esitellään myös Kalevalan selitys maailman synnystä. Siinä Ilmatar-impi laskeutuu ilmasta alkumereen ja tulee meren kuohusta raskaaksi. Raskaus on vaikea ja Ilmatar kääntyy Ukko ylijumalan puoleen, joka lähettää sotkan, jonka muna särkyy Ilmattaren polveen. Rikkoutuneesta munasta syntyy koko maailmankaikkeus.

Beyond the Sky levittää humaania viestiä ihmisen pyrkimyksistä ymmärtää maailmaansa ja omaa olemustaan, pyrkimyksiä, joita on tehty jo tuhansia vuosia.

Kalevalan kosmologia on siis luomisteoria, ja kohtalainen analogia nykykosmologialle, jos muna kuvaa kaikkeuden tiivistä alkutilaa ja sen rikkoutuminen alkuräjähdystä ja sen jälkeistä laajenemista.

Herakleitoksen maailmankaikkeuskaan ei ole staattinen, vaan materia muuttuu siinä jatkuvassa kiertokulussa, jossa aineen neljä olomuotoa muuttuvat toisikseen. Tämä tulee sinfonian kauniissa loppulaulussa esiin: "Tuli elää maan kuolemasta, ja ilma elää tulen kuolemasta. Vesi elää ilman kuolemasta ja maa veden kuolemasta."

Materian kiertokulku tulee konkreettisesti nähtäväksi Metsävainion kuvissa, joissa supernovaräjähdykset leviävät universumiin laajenevina tulipalloina. Nämä tulipallot, Herakleitoksen ikuinen tuli, levittävät tähtipölynä ne alkuaineet, joista satoja miljoonia vuosia myöhemmin muodostuu uusia lauriporria ja sinfonioita.

Ihmisen olemusta kuvaillaan ensin Charles Darwinin ajatuksella evoluution tuottamasta ihmisestä: ihmisen kyky ymmärtää (muun muassa avaruutta) on evoluution tuote, vaikka hänen biologinen alkuperänsä on vaatimaton.

Tähän positivistiseen ihailuun tuo tummia sävyjä Arthur Schopenhauerin ajatus ihmisen tahdon rajallisuudesta ”Ihminen voi kyllä tehdä mitä tahtoo, mutta hän ei osaa haluta mitä tahtoo”. Kuoro toistaa tätä, ensin kuiskien, sitten raivokkaasti huutaen ja lopulta epäilys vaimentaa aiemman ihailun.

Schopenhauerin mukaan ihminen ei voi vapaasti valita halujaan ja motiivejaan, joista hänen tahtonsa muodostuu. Einstein sanoi tämän ajatuksen auttaneen häntä suhtautumaan suvaitsevaisesti ihmisiin ja heidän usein ristiriitaiseen toimintaansa.

Tämän ajatuksen sopisi olla useammankin tiedossa ja mielessä näinä kriittisinä aikoina. Beyond the Sky levittää humaania viestiä ihmisen pyrkimyksistä ymmärtää maailmaansa ja omaa olemustaan, pyrkimyksiä, joita on tehty jo tuhansia vuosia.

Kalevi Mursula

avaruusfysiikan emeritusprofessori, Oulu