Autopalojen määrä on viimeiset kymmenen vuotta pysynyt jotakuinkin vakiona. "Vuonna 2001 autopaloja korvattiin liikennevakuutuksesta noin 3 000 ja enimmillään vuonna 1995 noin 4 000. Yleisesti trendiä voi kuvata hitaasti laskevaksi", kuvailee Liikennevakuutuskeskuksen tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen.
Erityisesti linja-autopalot ovat julkisuudessa saaneet paljon huomiota viime vuosina, mutta tilastojen mukaan 75 prosenttia autopaloista sattuu henkilöautoille. Muut ajoneuvotyypit kattavat lopun 25 prosenttia suhteellisen tasaisesti, huomauttaa Valkonen.
Autovarkauksiin verrattuna autopalot ovat selvästi harvinaisempia ja niistä maksettavat korvaukset korkeampia.
"Autovarkauksista maksettiin vuonna 2004 keskimäärin 1 000 euron korvaukset, autopaloista keskimäärin vähän yli 3 000 euroa", Valkonen laskeskelee tilastosta, mutta huomauttaa, että varkausluvuissa ovat mukana myös yritykset, joissa vahingot ovat jääneet esimerkiksi vain rikotun lasin tasolle.
Vanhemmat autot
vaaravyöhykkeessä
Autojen polttoaineen syöttötekniikka muuttui huomattavasti katalysaattoripakon voimaan tulon myötä vuonna 1990. Perinteiset kaasutinratkaisut väistyivät ja tilalle tulivat erilaiset polttoaineen suihkutustekniikat.
Vakuutusalan arvioiden mukaan tämä samalla paransi autojen paloturvallisuutta. Heimo Jokisella Vakuutuskeskuksesta on selkeä arvio siitä, että pääosa autopalojen kohteeksi joutuvista autoista onkin jo vanhempia 80-luvun lopun tai niitäkin vanhempia autoja.
"Autoja myytiin 80-luvun lopulla suhteellisen paljon ja valtaosa niistä on vielä liikenteessä."
Nykyautojen palot ovat hänen mukaansa satunnaisia ja johtuvat yleensä sähkölaitteista.
"Veden ja suolan aiheuttama oikosulku tai huolimattomasti tehty lisälaiteasennus", siinä Jokisen arvio yleisimmistä uudempien autojen syttymissyistä.
Huijaukset polttamalla
varsin yleisiä
Vakuutusyhtiöiden kannalta ongelmallisempia ovat auton tahalliset polttamiset. Esimerkiksi osa varastetuista autoista löytyy poltettuna ja todellisten ja lavastettujen varkauksien selvittäminen teettää ylimääräistä työtä.
"Rahoitusyhtiön omistama auto ja omistajalla raskaat maksut päällä", summaa Veikko Valkonen yhdistelmää, joka saa yhtiöt heti varuilleen.
"Tosin näitä tapauksia tulee vastaan sykleittäin muutenkin. Usein näin syksyisin ne koskevat myös moottoripyöriä ja veneitä."
Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton rikostorjunnan asiantuntija Risto Karhunen huomauttaa, että Oulu on ollut jopa erityisesti esillä juuri tässä mielessä. "Väliin tuntui, että Haukiputaalta löytyi poltettu auto per viikko, mutta kyllä näitä tapauksia on muualtakin maasta kirjattu."
Muitakin hävityskonsteja on toki kokeiltu. "Vasta Oulusta paljastui sekin tapaus, jossa varastetuksi ilmoitettu auto oli paloiteltu pajavasaralla. Vakuutuskorvausten sijasta tuli viisi kuukautta ehdollista."
Tulitikku tankkiinkaan
ei räjäytä autoa
Autopalo saattaa yllättää silti kenet tahansa.
Asiantuntijat rauhoittavat kuitenkin autoilijoita toteamalla, että autot eivät todellakaan pala siten kuin amerikkalaiset filmit antavat ymmärtää. Itse asiassa useimmissa tapauksissa autolla matkustavilla on runsaasti aikaa pelastautua autosta, varottaa muuta liikennettä ja aloittaa alkusammutus.
"Olen ollut sekä erilaisissa koulutustilanteissa että todellisissa tilanteissa mukana, ja niistä saadun kokemuksen turvin voin sanoa, että edes tulitikku bensatankkiin ei yleensä tee autosta räjähtävää tulipalloa", vakuuttaa Karhunen.
