Kiinteistöjen turvallisuutta parannettaessa joudutaan ottamaan huomioon useita eri tekijöitä. Turvallisuutta voidaan parantaa teknisin keinoin kuten lukko- ja murtosuojaratkaisun, kameravalvonnan avulla, mutta myös valaistuksen ja piha-alueiden siisteyden keinoin.
"Asumisen laatuvaatimukset ovat osin arvostuskysymyksiä, mutta hyvää asumisturvallisuutta edellyttävät varmasti kaikki asukkaat. On kyse sitten palo- tai sähköturvallisuudesta tai murtojen ehkäisystä, sitä edistäisi varmasti jos jokaisessa taloyhtiössä laadittaisiin oma turvallisuussuunnitelma. Pelastustoimilainsäädäntö edellyttääkin erityisen turvallisuussuunnitelman laatimista vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöissä", sanoi Kiinteistöliiton lakimies Juha Terho Kiinteistö 03 -messuilla Helsingissä.
Turvallisuussuunnittelussa on Terhon mukaan aina huomioitava myös yksityisyyden suojan määräykset, jotka voivat olla ristiriidassa turvallisuustoimien ja tarkoituksenmukaisuuden kanssa.
"Taloyhtiöiden kannalta on tärkeätä toimia tarkoituksenmukaisesti ja tehdä päätökset siltä pohjalta. Turvallisuuden vuoksi on oleellista esimerkiksi tietää keitä talossa asuu. Yhtiö tekee myös itse ratkaisut siitä, laitetaanko porraskäytävään asukkaiden sukunimet näkyviin vai ei. Kunnalliset järjestyssäännöt syrjäyttävä uusi järjestyslaki ei tähän ota kantaa."
Terho korosti puheessaan, että lainsäädännöllinen kehitys on maassamme kulkenut yhä enemmän kohti yksityisyyden suojaa korostavaan suuntaan. Tärkeätä olisi hänen mukaansa, että lainsäädännöllä voitaisiin silti turvata taloyhtiöille oikeus ja mahdollisuus myös yhtiön etua turvaaviin toimiin ja tietoihin kuten talonkirjojen ylläpitoon.
Nykyinen lainsäädäntö ei esimerkiksi edellytä muuttoilmoituksen tekemistä taloyhtiön edustajalle eli käytännössä isännöitsijälle. Taloyhtiöille tämä tieto on kuitenkin tärkeä jo vesimaksun määrittämistä varten ja jotta huoltomies voi varmistua oikean henkilön päästämisestä huoneistoon. Asukkaat voitaisiin aivan hyvin velvoittaa ilmoittamaan muutostaan myös taloyhtiölle.
Asunto-osakeyhtiöissä on luonnollisesti pidettävä osakkeiden omistussuhteista osakeluetteloa, johon merkitään muun muassa omistajan nimi, postiosoite ja henkilöiden syntymäajat.
"Nämä tiedot on kirjattava osakeluetteloon, vaikka osakas esimerkiksi väestörekisterikeskukseen olisi ilmoittanut tietojen salassapidosta. Osakeluettelo puolestaan on lain mukaan julkinen eli kenellä tahansa on oikeus saada tutustua siihen."
Kameravalvontaa toivotaan osassa yhtiöitä, ainakin jos päihteisiin liittyvä häiriökäyttäytyminen, väkivallanteot ja varkaudet ovat alueella lisääntyneet.
"Monissa taloyhtiöissä on pohdittu kameravalvonnan toteuttamista. Toisaalta rikoslaki määrittelee asuintalojen porraskäytävät kotirauhan piiriin, joten usein porraskäytävät joudutaankin jättämään kameravalvonnan ulkopuolelle", Terho kertoo.
Tietoturvamääräykset muistettava myös
Yksi osa turvallisuussuunnittelua on tietoturva ja sen järjestäminen. Laajakaistaisten tietoliikenneyhteyksien yleistyminen on merkinnyt taloyhtiöiden omien nettisivujen käyttöönottoa. Internet tarjoaakin helpon kanavan tiedottaa yhtiön asioista, mutta tiedottamisen helppouden rinnalla täytyy muistaa yksilönsuoja- ja tietoturvamääräykset.
"Jos taloyhtiön nettisivut ovat suljetut suurelta yleisöltä ja ne ovat hyvän palomuurin takana, verkkoon voi laittaa samat tiedot kuin mitä on yhtiön ilmoitustaululla. Sen sijaan avoimeen palveluun kaikkien kävijöiden katsottavaksi ei suinkaan kannata laittaa esimerkiksi juuri saunavuoroja."