Sauli Niinistön kannatus on uusimmissa presidentinvaaligallupeissa sulanut aiemmasta, mutta riittääkö se saamaan aikaan toisen kierroksen?
– Se olisi nykymuotoisten presidentinvaalien aikana kannatussulamisen ennätys. Kannatus ei ole koskaan tullut noin paljon alas loppuvaiheessa, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Esimerkiksi Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä mittauksissa valitsijayhdistyksen ehdokkaan Niinistön kannatus oli marraskuussa 80 prosenttia, vuodenvaihteessa 72 ja torstaina julkaistussa tutkimuksessa 63 prosenttia. Istuvan presidentin kannatusluisu ennen vaaleja on toki odotettavissa, kun muiden ehdokkaiden kampanjat ovat päässeet kunnolla vauhtiin ja ruuvaamaan äänestäjiä puolelleen. Lähtötaso oli silti niin korkea, ettei normaali kannatuslasku horjuta Niinistöä.
Myös Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen pitää toista kierrosta hyvin epätodennäköisenä. Kokoomustaustaista Niinistöä tukee se, että kokoomuksen äänestäjät ovat yleensä kannastaan varmoja. Näissä vaaleissa suomalaiset ovat lisäksi ylipäätään kannoistaan aiempaa varmempia. Nyt epävarmoja on 20 prosenttia, kun vuoden 2012 vaalien alla luku oli 29 prosenttia.
– Avointa riistaa ei hirveästi ole, Pajunen sanoo.
Henkilövaalissa vaikeampi ennustaa
Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela ei kuitenkaan halua tuomita vaaleja ratkaistuiksi. Viime metrien kampanjointi voi vielä Nurmelan mukaan nostaa muita ehdokkaita. Kyselyt kun eivät kerro julkaisuhetkensä kannatusta, vaan katsovat taaksepäin.
Uusimmassa Ylen gallupissa kaikki Niinistön haastajat Tuula Haataista (sd.) lukuun ottamatta olivat kirittäneet: Pekka Haavisto (vihr.) nosti kannatustaan 3 prosenttiyksikköä 14:ään ja muut 1-2 prosenttiyksikköä. Kolmantena olivat tasoissa Laura Huhtasaari (ps.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) 6 prosentin kannatuksella.
– Presidentinvaalimittaus ja vaalitulos saattavat poiketa aika lailla toisistaan, sanoo Pajunen.
Presidentinvaali on henkilövaali ja siksi ennustaminen on muita vaaleja vaikeampaa, sanoo myös Jokisipilä. Esimerkiksi hän ottaa vuonna 2012 kolme päivää ennen ensimmäisen kierroksen vaalipäivää julkaistun Ylen kyselyn, joka näytti Väyryselle 10 prosentin kannatusta. Vaaleissa Väyrynen nappasikin 17,5 prosenttia äänistä.
Yllätysmomentti mahdollinen
Yllätysmomentti voi Jokisipilän ja Nurmelan mukaan olla, jos vaalipäivänä uurnille lähtee ihmisiä, joiden kannat eivät ole kyselyihin päätyneet.
– Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kävi juuri niin: jos vertaa perussuomalaisten ennakkoääniä ja varsinaisen vaalipäivän äänisaalista, oli selvää, että tietty porukka olikin päättänyt lähteä ihan viime hetkellä äänestämään, Nurmela sanoo.
Väyrynen on itse sanonut, että keskustalaiset arkailevat kertoa gallupeissa kannattavansa häntä. Pajunen laittaa puheet vaalitaktiikan piikkiin, mutta Jokisipilän mielestä väitteessä on perää.
– Mielipidetiedusteluissa on havaittu Suomessakin, että mitä ihmiset sanovat haastattelussa on oma juttunsa ja se, mikä on oma äänestyskäyttäytyminen vai äänestääkö ylipäätään on oma juttunsa.
Jokisipilän mukaan myös Huhtasaarella voi olla tällaista potentiaalia ja hänen kannatuksensa nousta joitakin prosenttiyksikköjä gallupeista. Pajunenkin arvioi, että Niinistöltä sulavaa kannatusta menisi Huhtasaarelle tai Väyryselle.