Asiantuntijoilla on erilaisia arvioita kolmannen rokotteen kiireellisyydestä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä kolmatta rokoteannosta olisi hyvä alkaa antamaan laajemmin jo ennen joulua, minkä hän on tuonut julkisuudessa esiin jo aiemmin.
Lehtonen on yksi kirjoittajista Helsingin Sanomissa sunnuntaina julkaistussa mielipidekirjoituksessa, jossa joukko lääkäreitä kritisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Hanna Nohynekin esittämiä näkemyksiä koronarokotteen kolmannen annoksen antamasta suojasta.
THL:n nettisivulla Nohynek sanoo Suomen rokotusjärjestyksen noudattavan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) suosituksia.
ECDC kehottaa suojaamaan rokotuksilla ensin ikääntyneitä, hauraimpia ihmisiä sekä terveydenhuollon ammattilaisia ja asettaa alaikärajan 40 vuoteen, Nohynek sanoo.
Suomessa kolmansia rokotuksia annetaan nykyisin muun muassa 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville.
Niistä yli 60-vuotiaista, jotka ovat saaneet toisen rokoteannoksen yli kuusi kuukautta sitten, 46 prosenttia on saanut myös kolmannen annoksen.
Kansalliselta rokotusasiantuntijaryhmältä (KRAR) odotetaan keskiviikkona kannanottoa muun muassa kolmansien rokotusten laajentamisesta suuremmalle joukolle.
Lehtosen mukaan ensimmäiset, toiset ja kolmannet rokotteet eivät ole vaihtoehtoisia toisilleen, vaan niitä pitäisi pystyä edistämään yhtä aikaa.
Myös hallituksesta painetta rokotuspäätöksiin
Hallituksen vastikään päivitetyssä rokotusstrategiassa painopistettä muutettiin niin, että tavoitteena on myös tautimäärien ja sairastavuuden vähentäminen eikä ainoastaan vakavien tautimuotojen torjuminen.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR ja THL olivat tätä ennen linjanneet lausunnossaan, että taudin määrän vähentäminen rokotuksella ei ole mielekästä, mikä on tiettävästi herättänyt hallituksessa ihmetystä.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on sanonut julkisuudessa, että hallitus haluaa kolmannen rokotuksen nopeasti kaikille halukkaille. Tällä hetkellä kolmatta rokotetta annetaan vain yli 60-vuotiaille ja riskiryhmäläisille.
Jonkinlaisen takarajan kolmannelle annokselle saattaa muodostaa se, että EU-komissio on ehdottanut, että EU:n koronarokotustodistus olisi voimassa yhdeksän kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Tämän jälkeen vaadittaisiin kolmatta rokoteannosta.
Kiuru, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) eivät kommentoineet koronakysymyksiä STT:lle maanantaina.
KRARilta odotetaan keskiviikkona kannanottoa 5–11-vuotiaiden rokottamisesta ja kolmansien rokotusten laajentamisesta. Sen pohjalta THL esittää oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle, josta se etenisi esityksenä valtioneuvostolle.
Euroopan lääkevirasto (EMA) päätti viime torstaina suositella Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen antamista 5–11-vuotiaille lapsille.
Hallitus käsittelee uutta virusmuunnosta
Hallituksella on runsaasti koronaan liittyviä asioita pöydällä, kun se tiistaina iltapäivällä kokoontuu neuvottelemaan Säätytalolla. Aiheina ovat epidemiologinen tilannekuva, rokotustilanne ja uusi omikronmuunnos.
Tiettävästi hallitus keskustelee muun muassa rajojen terveysturvallisuudesta virusvariantin vuoksi. Hallituslähteiden mukaan hallituksen piirissä on kartoitettu erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, jopa rajojen sulkemista tai sisärajatarkastusten palauttamista.