Asiantuntijan mukaan sulun purkaminen nostaisi jonkin verran muun maan tartuntariskiä, vaikka sairaaloiden tilanne on tasaantumassa.
Uudenmaan eristämisen jatkamiselle ei välttämättä löydy yksiselitteistä syytä, joka lain mukaan tarvittaisiin niin järeälle ihmisten vapauksien rajoittamiselle. Tämä käy STT:n tietojen mukaan ilmi asiantuntijaselvityksestä, joka on pohjana hallituksen päätöksenteossa.
Hallitus arvioi tiistaina, jatkaako se sunnuntaina päättyvää Uudenmaan liikkumisrajoitusta.
Selvitystä ovat olleet tekemässä ainakin sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Selvityksessä tuodaan tiettävästi esiin, että Uudenmaan liikkumisrajoitus on auttanut hidastamaan koronaviruksen leviämistä.
Valmiuslaki kuitenkin edellyttää, että rajoituksen on oltava välttämätön, mitä Uudenmaan sulkeminen ei ehkä enää ole. Näin hallitus ei voisi esittää liikkumisrajoituksen jatkoa.
Uusimaa on yhä Suomen pahinta epidemia-aluetta, mutta keskittymiä löytyy muualtakin. Ilmaantuvuus on selvästi koholla myös länsirajan Länsi-Pohjassa ja osassa muuta Lappia sekä Kainuuta, käy ilmi THL:n koronakartasta.
Asiantuntijaselvityksessä nostetaan esiin tiettävästi myös se, että epidemian leviämisen hidastamiseen on olemassa muita mahdollisia toimia ja kiristyksiä. STT ei vielä alkuillasta ollut nähnyt koko selvitystä.
Tiistaina myös ainakin Yle kertoi, että ministeriö ja THL eivät esitä liikkumisrajoitukselle jatkoa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on aiemmin arvioinut, että maaliskuun lopulla alkanut liikkumisrajoitus todennäköisesti päättyy 19. huhtikuuta.
Sairaaloiden luvut lupaava merkki
Uudenmaan liikkumisrajoituksen purkaminen nyt nostaisi jonkin verran muun maan tartuntariskiä, arvioi THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen. Hän ei ole osallistunut asiantuntijaselvityksen laadintaan, mutta seuraa koronaviruksen vuoksi sairaala- ja tehohoidon piirissä olevia sekä kuolleiden määrää päivittäin.
– Jos katsoo tämänhetkistä tilannetta sairaalahoitotietojen osalta, näyttää siltä, että rasite pääkaupunkiseudulla on muuta maata huomattavasti korkeampi, hän sanoo.
Täyden riskittömyyden saavuttaminen ennen rajoituksen purkamista voisi kuitenkin vaatia kuukausia, eikä Peltonen pidä sen odottamista realistisena.
Keskeinen peruste Uudenmaan sulkemisessa on ollut estää sairaaloiden kuormittuminen kerralla koko maassa. Peltonen huomauttaa, että sairaalahoidossa olevien määrä on nyt tasaantunut kaikilla viidellä erityisvastuu- eli erva-alueella, tosin Helsingin yliopiston keskussairaalaan alueella hieman muuta maata myöhemmin.
– Muualla maassa luvut tulevat jo pikkaisen alaspäin.
Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrän tasaantuminen ja jopa varovainen väheneminen on hyvä signaali, Peltonen korostaa. Koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon päätyminen vie jopa viikkoja tartunnasta, joten tasaantuminen kertoo vähentyneistä tartunnoista jo parin viikon ajalta.
Epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuominen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että Uudenmaan rajoitukset ovat tehneet tehtävänsä massamuotoisen liikkumisen estämisessä.
Hänen mukaansa keväisin infektiotietautien isoimman leviämisvaaran maan sisällä muodostavat hiihtolomat ja pääsiäinen, koska niiden aikaan ihmiset liikkuvat eniten.
– Suurin riski leviämiselle on tilanteissa, jossa on paljon ihmisiä eri paikoista yhdessä pitkän aikaa.