Jos Suomessa elettäisiin yhä samanlaisia Nokia-vuosia kuin vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden tämänpäiväisillä neuvotteluilla olisi suurempi merkitys kuin nyt on.
Näin sanoo Åbo Akademin tutkijatohtori Mika Helander.
– Teknologiateollisuuden suhteellinen painoarvo on aavistuksen verran vähentynyt siitä, mitä se oli Nokian parhaimpina vuosina. Edelleenkin Teknologiateollisuus on työnantajapuolella merkittävä ja sen merkittävyys on suurempi kuin esimerkiksi metallin palkansaajapuolella.
Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelutulos on yksi keskeisimmistä kilpailukykysopimuksen syntymisen kannalta.
Tampereen yliopiston työmarkkinakysymyksiin erikoistuneen professorin Harri Melinin mielestä kilpailukykysopimuksen kannalta olisi tärkeää, että Metalliliitto olisi siinä mukana ja keskusteluyhteys työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä jatkuu.
– Metallin osallistuminen kikyyn on tärkeä asia, koska se on yksi vientiteollisuuden avainaloista. Tässä katsannossa olisi toivottavaa ja tärkeää, että Metalli olisi mukana ratkaisussa.
Helanderin mukaan kilpailukykysopimuksen ei tarvitse kuitenkaan kaatua, vaikka osapuolet eivät pääsisi yhteisymmärrykseen.
– En näe sitä kuitenkaan kohtalokkaana, mitä siellä tapahtuu. Kaikki riippuu siitä, millainen kattavuus sopimukseen muuten saadaan aikaan, Helander toteaa.
Metalliliitto ja Teknologiateollisuus päättivät jatkaa tiistaina kariutuneita neuvotteluja kello 13 alkaneessa kokouksessa.
EDIT: Juttua on muokattu klo 14.00. Juttuun on lisätty Harri Melinin haastattelu sekä lisätty otsikkoon sana ”välttämättä”.