Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti terveyspalveluista perittävien asiakasmaksujen muutosten vaikutuksista palvelujen käyttöön osoittaa, että maksuilla voidaan ohjata ihmisten käyttäytymistä. Asiakasmaksujen alentaminen tai poistaminen lisää palvelujen käyttöä ja nostaminen vastaavasti vähentää sitä.
Hyvinvointialueet Pohjois-Pohjanmaa mukaan lukien ovat päätyneet nostamaan asiakasmaksuja paikatakseen talouttaan. Korotusten sivutuotteena saadaan kaivattuja säästöjä, kun kaikki ihmiset eivät hakeudu palveluihin korkeiden maksujen vuoksi. Näin ei kuitenkaan välttämättä saada kohennettua hyvinvointialueiden taloutta.
Asiakasmaksujen korotuksista saatavat lisätuotot ja säästöt voivat kääntyä lopulta tappioksi, kun kaikki eivät hakeudu välttämättömiin palveluihin ajoissa ja heidän vaivansa ehtivät pahentua. THL:n mukaan noin kolmasosa terveyspalveluja käyttäneistä kertoo korkeiden maksujen haitanneen hoidon saantia.
Hoitoon hakeutumisen viivästyminen saattaa johtaa siihen, että tarve raskaammille ja kalliimmille palveluille kasvaa. Samalla kasvavat myös asiakkaalta perittävät maksut, jotka menevät pahimmillaan ulosottoon. Viime vuonna ulosottoon päätyi noin 440 000 asiakasmaksua, mikä on tuplasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriin tuli alkuvuodesta 10 prosentin korotus. Maksujen kipuraja on ylittynyt monilla ihmisillä, mutta lisäkorotuksia suunnitellaan. Maksuja ei voida enää korottaa – etenkin, kun sosiaaliturvan leikkaukset kurittavat pienituloisimpia jo nyt.
Anne Perälahti
edunvalvontapäällikkö
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry