Kun kesä oli kuumimmillaan, kaivoin varastosta vanhat puusukset ja tervasin ne auringon helottaessa taivaalta. Ensilunta ja hyviä hiihtokelejä saa vielä odotella, mutta sukset ovat ainakin valmiina.
Varautuminen kannattaa aina tehdä ajoissa. Ajattelin tätä myös istuessani äskettäin pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa Islannissa, Reykjavikissa. Islantilaisilla on kovasti viime aikoina ovi käynyt, vieraita on tullut idästä ja lännestä.
Euroopassa kysytään, onko USA:n mielenkiinto Euroopan asioihin vähenemässä, transatlanttisuus häipymässä taka-alalle. Islantilaiset kertoivat aivan toista. Kiinnostus pohjoisiin alueisiin on lisääntymässä. Vaikka taannoinen Grönlanti-keskustelu tuntui oudolta, sekin osaltaan kertoo, että katseet ovat nyt tiukasti pohjoisessa.
Vuonna 1996 olin ympäristö- ja kehitysministerinä Ottawassa, Kanadassa perustamassa Arktista neuvostoa. Mukaan tulivat kaikki kahdeksan arktista maata – Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat. Arktinen kiinnostus on nyt kasvanut paljon tätä joukkoa suuremmaksi. Myös Kiina ja muut Aasian maat ovat liikkeellä.
Kun Arktista neuvostoa perustettiin, avainasioita olivat alkuperäiskansojen oikeudet ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Rovaniemellä tämän vuoden toukokuussa pidetty arktinen ulkoministerikokous oli muuten onnistunut, mutta ei kyennyt sopimaan yhteisestä loppujulistuksesta, jossa ilmastonmuutos olisi mainittu.
Nyt eletään maailmassa, jossa huolena eivät ole vain alkuperäiskansojen oikeudet ja ilmastonmuutos, vaan mahdollinen uusi kilpavarustelu suurvaltojen välillä. Myös jännitteet luonnonvarojen suojelun ja raaka-aineiden hyödyntämisen välillä ovat suuria.
Maailmassa, jota joskus yritetään hallita vahvimman ehdoin, on tärkeää puolustaa kansainvälistä yhteistyötä. Arktista neuvostoa tarvitsemme on päättäessämme luonnonvarojen suojelusta, ilmastonmuutoksen torjunnasta, alkuperäiskansojen oikeuksista sekä liikenne- ja viestintäyhteyksistä herkillä arktisilla alueilla. Meidän pitäisi myös onnistua pitämään arktinen alue kaikenlaisen kilpavarustelun ulkopuolella.
Suomessa on paljon arktista osaamista. Osaamme arktisen merenkulun, ja teemme mitta- ja havaintolaitteita arktisiin olosuhteisiin. Joskus puhutaan myös arktisesta hulluudesta. Mutta nyt tarvittaisiin sitä arktista viisautta.