Antoiko vanhan kommunistisen Itä-Saksan alueen väestö uuden suunnan EU:n ja Euroopan kehitykselle, kun he antoivat äänensä AfD:lle ja die Linkelle. Ainakin liittokansleri Friedrich Merz säikähti heti pahasti.
Vaalit vaikuttavat Saksan tulevaan politiikkaan ja sen sisäiseen kehitykseen, mutta myös EU:n tulevaisuuteen ja koko mantereen turvallisuuteen. Vaarallista tässä kehityksessä on, että Ukrainalle on varattu häviäjän paikka. Moni ääriliikkeistä ihailee Putinia ja he ovat valmiita vähentämään tukea Ukrainalle ja aloittamaan yhteisyön Venäjän kanssa.
Saksojen yhdistyminen alkoi 1990 ja se jatkuu vielä. Se on taloudellinen ja psyykkinen prosessi.
Poliittinen maaperä on otollinen erilaisille protesteille, toteutumattomat odotukset ruokkivat ääriliikkeitä, jotka lupaavat kaikkea ja kertovat, että ne muut ovat meitä vastaan. Tuskin kuitenkaan on paluuta 30-luvulle, ainakaan tässä vaiheessa. Ennen oli kaikki hyvin, mutta nyt olemme vaikeuksissa. Sanomaa voi myydä myös muualla Saksassa, syypäänä kaikkeen ovat maahanmuuttajat.
Vaaleissa voittivat Vladimir Putin ja Donald Trump, molemmat toivovat heikkoa tai jopa hajoavaa EU:ta. Länsimaiset demokratiat eivät oikeastaan voi mitään vihamieliselle vaikuttamiselle. USA:lla ja Venäjällä ovat lähes vapaat kädet toimia Saksassa.
Seuraavat osavaltiovaalit ovat huhtikuussa 2027. Liittokansleri Friedrich Merzillä on varsin vähän aikaa kääntää äänestäjiä nykyhallituksen linjoille. Keinot kuulostavat helpoilta. Tarvitaan talouskasvua, matalaa inflaatiota ja maahan muuttaneen väestön entistä tehokkaampaa integrointia koko yhteisöön. Toteutus on vaikeaa.
Saksan taloudessa elpyminen on poreilemassa, mutta teollisuudessa on rakenteellisia ongelmia. Siellä on voimakas vaikeuksissa oleva koneteollisuus. Digiteollisuus on vasta viriämässä verrattuna Yhdysvaltoihin. Paluuta vanhaan ei ole, vaan on sopeuduttava uuteen kehitykseen. Kipua tuovia tekijöitä on runsaasti: kiinalaiset sähköautot, Venäjältä ei saada enää halpaa energiaa, ja elämä ilman ydinvoimaa on tuskallista.
EU:n näkökulmasta Saksa on eturivin maa suurena ja rikkaana maksaja. Saksan asema on uhattuna, sillä kotimaa ei ole kunnossa. Liittokanslerilla on kovat paikat pitää asemansa ja saada muutosta aikaan. Euroopan pelastamiseen riittää entistä vähemmän aikaa.
Saksa on Suomelle tärkeä vientimaa, myös EU-linjauksissa Suomi on nojautunut Saksaan. Heikkenevä Saksa vaikuttaa myös koko maanosan turvallisuuteen. Nato-maana saksalaisilla on tärkeä paikka puolustuksessa ja yhtenäisyyden turvaajana. Suomen tuleviin eduskuntavaaleihin Saksan vaalit tuskin vaikuttavat paljoakaan, siitä pitää huolen EU-maiden ääriliikkeiden putinismin kannatus, meillä ei putinismi saa sijaa.
Sampsa Saralehto
valtiotieteiden tohtori, Järvenpää