Päivisin Torniosta Ouluun muuttanut Anni Mesilaakso, 25, lapioi soraa rakennustyömaalla ja iltaisin hän laulaa ja säveltää. Kahden pienen pojan äidillä aikaa on rajallisesti, mutta se ei estä unelmoimasta.
Pikkupojat ovat tottuneet siihen, että äiti laulaa. Äiti laulaa niin paljon, että joskus he joutuvat pyytämään häntä olemaan hetken hiljaa. Se ei nauravaista nuorta naista haittaa, vaan hän tempautuu mukaan poikiensa leikkeihin ja ryhtyy vastustelematta sählymaalivahdiksi.
Loppuelämää Mesilaakso tuskin rakennustyömaalla viettää, sillä haaveena olisi päästä tekemään musiikkia ammatikseen ja esiintymään isoille estradeille. Tällä hetkellä aikaa omalle intohimolle jää vain iltaisin lasten mentyä nukkumaan.
– Olen tehnyt omia biisejä pienestä pitäen. Minulla on sähköpiano, jota soitan kuulokkeet päässä iltaisin. Aikaa vain on niin vähän arjen keskellä, hän summaa.
Varsinkin suuret tunteikkaat balladit ovat Mesilaakson mieleen. Hän kuvailee tyyliään elokuvalliseksi musiikiksi.
Lue tämä juttu kokonaan ja muut Kalen! jutut näköislehdestä. Kale! on Kalevan letkeä lehti kaupunkilaiselle ja se ilmestyy Oulun alueella torstaisin.