Keskikesän ukkoset ovat iskemässä pirstaleiksi hallituksen sote-mallin.
On hyvin mahdollista, että ensi vuoden tammikuussa Suomessa ei käydä maakuntavaaleja.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa sote-esityksestä ensi viikon perjantaina.
Pääministeripuolue keskustan hellimään maakuntamalliin ei sisälly ainakaan suuria perustuslaillisia ongelmia, mutta kokoomuksen ajama sote-palvelujen laaja valinnanvapaus ja siihen liittyvä pakkoyhtiöittäminen ovat törmäämässä Karjalan mäntyyn nimeltä Suomen perustuslaki.
Rysähdyksellä on järisyttäviä seurauksia sekä sote-uudistukselle että Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle.
Valtiosääntöoppineet ovat arvioineet valinnanvapauden mallin perustuslainmukaisuutta kahden pykälän valossa.
Perustuslaissa todetaan (19 §), että "julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä".
Lisäksi perustuslaki linjaa (124 §), että "julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia".
Hallitus esittää, että kaikki julkiset sote-palvelut olisi yhtiöitettävä, minkä jälkeen yksityiset sote-yritykset voisivat kilpailla asiakkaista julkisesti omistettujen sote-yritysten kanssa. Maakunta vastaisi sote-palvelujen järjestämisestä ja antaisi niiden tuottamisen tietyt kriteerit täyttäville yrityksille.
Lännen Median valiokuntalähteiden mukaan lausunnossa ollaan päätymässä siihen, että maakuntia ei voida velvoittaa yhtiöittämään nykyisiä julkisia sote-palveluja. Tästä seuraa se, että kokoomuksen syksyllä 2015 hallituksen sisäisessä sote-kriisissä neuvottelema ja yksityisiä palveluntuottajia suosiva valinnanvapausmalli romuttuu.
Kun ei ole pakkoa yhtiöittää sote-palveluita, eivät maakunnat siihen myöskään ryhdy.
Perustuslakivaliokunnan lausunto vie kokoomukselta ainoan asian, jonka se saavutti marraskuun 7. päivän vastaisena yönä hallituksen sote-kriisissä syksyllä 2015. Mehiläiset, terveystalot ynnä muut yksityiset yritykset eivät pääse täydellä ryminällä julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajiksi.
Keskustan 18 maakuntaa jäisi sen sijaan pystyyn, vaikka maakuntien määrä on asiantuntijoiden mukaan aivan liian suuri. Määrä perustuukin enemmän keskustalaiseen valtapolitiikkaan kuin kansalaisten enemmistön etujen ajattelemiseen.
Poliittisten saavutusten epätasapaino korpeaa kokoomuslaisia niin paljon, että he todennäköisesti vaativat sote-malliin myös muita muutoksia. Pöydälle nousee se, että suuret kaupungit - Helsinki, Tampere ja Turku etunenässä - saisivat jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina, mikäli ne täyttäisivät laissa määritellyt ehdot - ja kyllähän ne täyttäisivät. Maakunnalla olisi järjestämisvastuu, ja se tekisi päätöksen tuottajista.
Helsingin ja Tampereen pormestarit, Jan Vapaavuori (kok.) ja Lauri Lyly (sd.), taatusti valmistautuvat hankkimaan kaupungeilleen oikeuden tuottaa sote-palveluita.
Seuraus olisi, että suurin osa myös perustason sote-palveluista tuotettaisiin jatkossakin julkisesti. Ulkoistukset yrityksille olisivat toki mahdollisia, ja asiakkailla olisi valinnanvapautta palveluseteleiden kautta.
Perustuslakivaliokunnan lausunto on kuin kesäsalama, joka iskee pihakoivun halki.
Virkamiesten lomia ei saa perua heinäkuulta, joten sote-mallia täydentävä uusi lakiesitys valmistuu vasta elokuussa tai syyskuun alussa. Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys etenee eduskuntaan loka-marraskuussa.
Maakuntavaalit pitäisi järjestää tammikuussa. Monet poliitikot, niin hallituksesta kuin oppositiostakin, uumoilevat jo, ettei vaaleja järjestetä.
Puolueiden on mahdotonta tehdä ehdokasasettelua ja käydä kampanjoita, kun ei ole edes valmista lainsäädäntöä siitä, mistä maakunnat päättäisivät.
Kesällä voi myös kuulostella, kyseenalaistaako joku hallituspuolueiden eturivin vaikuttaja maakuntien määrän.