Keskustaan 2000-luvulla liittyneen puheenjohtaja Annika Saarikon olkapäillä painaa Urho Kaleva Kekkosen perintö. Siihen kuuluvat 1970-luvun ajattelu puolueettomasta, sotilasliittoihin kuulumattomasta Suomesta, kukoistavista idänsuhteista ja sanalla sanoen suomettumisesta.
Nyt Suomen puolueettoman ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan keskeisiin rakentajiin kuulunut keskusta on muuttamassa suuntansa. Helmikuun 24. päivän hyökkäys Ukrainaan teki Venäjästä uhkan, joka ei enää taltu talouden keskinäisriippuvuudella, kuten pitkään luultiin.
Kekkosen perinnön kantajat ovat jo väistyneet tai väistymässä. Puoluehallituksessa heistä istuu vielä ruotsinkielisen keskustapiirin edustajana Paavo Väyrynen, 75, joka on ollut yllättävän hiljaa kevään ydinkysymyksestä, Suomen Nato-jäsenyydestä. Ulkopoliittisesti kaiken kokenutta Väyrystä pidetään silti voimavarana kokemattomammalle puoluejohdolle.
Ulkopolitiikan päävisionäärinä toimii keskustassa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, joka ei enää ole ehdolla kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Vanhanen korostaa kansanvaltaisten instituutioiden merkitystä vaikeissa tilanteissa. Venäjän kanssa on kyettävä dialogiin myös jatkossa, sillä maantieteelle Suomi ei voi mitään.
Vanhasen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön painotuksissa on paljon samaa.