Autot: Au­ton­raa­to muuttui ou­lu­lai­sen tu­nin­ki­ker­hon hal­lis­sa 30 000 euron sau­na-au­tok­si

Kaleva Live: Koi­vu­lan tilan lehmät kir­ma­si­vat lai­tu­mel­le Mu­hok­sel­la

Koti-Kaleva: Ou­lu­lais­per­heen re­mon­tit tehdään nol­la­bud­je­til­la – tar­vik­keet han­ki­taan omista va­ras­tois­ta ja ros­ka­la­va­ryh­mäs­tä

Mainos: Markkinointitoimisto Kolmas Polvi etsii markkinoinnin asiantuntijaa - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Am­mat­ti­lai­set kyllä löy­tä­vät ter­veys­kes­kuk­siin, kun puit­teet ovat kun­nos­sa

Kaleva julkaisi 20.11. tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) haastattelun. Koronavirusepidemia ja väestön ikääntyminen on kirkastanut ministerille tarpeen saada maahamme lisää sairaanhoitajia ja lääkäreitä.

Kurvisen mukaan lääkäripula ei johdu niinkään valmistuneiden lääkärien määrästä vaan siitä, että monet eivät halua työskennellä yksin perusterveydenhuollossa, esimerkiksi pienessä terveyskeskuksessa.

Kurvinen haastaa lääketieteen opetusta kyseenalaistamalla, onko lääkäreiden peruskoulutus oikeanlaista itsenäisen päätöksenteon kehittämiseksi. Haastattelun mukaan lääkärit opetetaan koulutuksen aikana tiimityöhön ja laajoihin konsultaatiomahdollisuuksiin.

Kurvinen on oikeassa siinä, että työoloihin panostamalla on mahdollista lisätä perusterveydenhuollon houkuttelevuutta työpaikkana. En kuitenkaan allekirjoita väitettä, että syy lääkäreiden hakeutumiseen sairaala-aloille tai yksityispuolelle olisi lääkäreiden peruskoulutuksessa.

Yleislääketiede on valikoimattoman potilasaineiston ja alan laaja-alaisuuden vuoksi yksi haastavimmista lääketieteen erikoisaloista.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.