Luulin tinkiväni laadusta, kun ostin kaksi vuotta sitten verhot, joiden metrihinta oli vain viisi euroa. Yllättäen halpa tekokuitu osoittautui niin hyväksi valinnaksi, että verhot ovat paikoillaan yhä.
Tuon kokemuksen kannustamana hankin viime kesänä todella halpoja vuodevaatteita, joissa oli puuvillan seassa polyesteriä. Kotona katselin tyytyväisenä, miten sileiltä ne petattuina näyttivät. Aamulla kuitenkin koitti pettymys, sillä tyynyliina oli lämminverisen nukkujan jäljiltä yhtä kosteaa ryppyä.
Missä vika?
”Jos ei ole kokemusta, on vaikea tietää, mikä kangas on hyvälaatuinen”, sisustuskauppias Brita Mäkitalo aloittaa.
Tietämättäni olin verhojen kanssa toiminut viisaasti.
”Hintalappu ei kerro paljonkaan laadusta. Kankaan hintaan vaikuttavat eniten materiaaliin liittymättömät asiat kuten tehtaan sijainti ja välikäsien määrä”, Mäkitalo kertoo.
Kankaan laatu määräytyy valmistustavoista, viimeistelystä ja materiaalista.
”Tunnetut bränditkin ratsastavat maineellaan, ja laatu on joskus mitä sattuu.”
Jos on mahdollista, kannattaa selvittää kankaan valmistusmaa, Mäkitalo suosittelee. Esimerkiksi Englannissa, Saksassa ja Espanjassa on pitkät perinteet kankaiden kehitystyöstä ja materiaali on yleensä tasalaatuista.
Lopullisesti kankaan laatu selviää vasta ensimmäisen pesun jälkeen.
Lakanaostos meni pieleen todennäköisesti siksi, että tekokuitu hiosti vuoteessa. Hengittävin materiaali petivaatteisiin olisikin pellava tai silkki.
Julkisten tilojen tekstiilejä suunnitteleva Eija Nevala korostaa, ettei laadun käsitettä voi koskaan irrottaa käyttötarkoituksesta.
”Kankaan on sovelluttava siihen tarkoitukseen, joka sille on annettu.”
Valintaa helpottaa asiantunteva myyjä – ja kankaan kunnollinen koskettelu. Brita Mäkitalo kertoo itse rypistelevänsä kangasta nyrkkiin.
”Kun testaan kankaita, puhaltelen niihin myös höyryä. Kun nyrkin avaa, kangas kertoo paljon. Hyvä kangas siliää nopeasti.”
Aistien merkitys laadun kokemisessa on suuri. Myös yrittäjä Heidi Jaara puhuu tästä antaumuksella.
”Laatu ei huuda. Sen voi tuntea, niitä koskiessa tai katsoessa saa hyvän mielen.”
Heidi Jaara on rakettimaisen nousun sisustustuotteilla tehnyt kempeleläinen yrittäjä. Balmuirin varastohallissa Ruskossa odottaa parhaillaankin rahtia vaikuttava määrä laatikkopinoja, joita kuusivuotias yritys vie 58 eri maahan.
Menestyksen takana on korkean laadun varaan rakennettu brändi. Balmuirin tuotteet valmistetaan perheyrityksissä kashmirista, kidmohairista, pellavasta – tai poron ja lohen nahasta.
Hankinnoissa Jaara ei tuijottele hintoja, vaan materiaalin ja työn laatua. Esimerkiksi karvanahan tuottaja leikkaa nahasta pois neljäsosan, kellastuneen mahan alusen.
Samoin yrittäjälle on tärkeää, ettei nahkapäällysteisissä huonekaluissa ole yhtään ylimääräistä saumaa.