Yleisen arvonlisäverokannan korotus iskee kovimmin sellaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka toimivat työvoimavaltaisilla palvelualoilla, arvioi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
Hän mainitsee esimerkkinä parturit ja kampaamot, joiden asiakkailla on vaihtoehtona, että he voivat jättää vaikkapa yhden asiakaskäynnin väliin.
– Se ei ole sillä tavalla pakollista kuluttamista, tai se on sellaista, jossa kuluttajat voivat vähentää ostamismäärää, Brotherus sanoo STT:lle.
Myös Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo, että jos kuluttajat ovat taloudellisesti tiukilla, niin ensin karsitaan ei-välttämättömistä tuotteista ja palveluista.
– Tyypillisesti se menee niin, että luksusjutuista ja ei-pakollisista menoista leikataan ensimmäisenä, Mikkonen kertoo STT:lle.
Hallitus päätti alkuviikon kehysriihessä, että yleinen alv-kanta nostetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutos on tulossa voimaan jo tämän vuoden aikana. Alennettuja verokantoja muutos ei koske, joten esimerkiksi ruoan alv ei kiristy.
Se, miten yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuu kuluttajiin tai yrityksiin, riippuu Brotheruksen mukaan siitä, miten yritykset pystyvät viemään veronkorotuksen omien tuotteidensa ja palveluidensa hintoihin.
Kaikki yritykset eivät pysty siirtämään korotusta hintoihin, ainakaan täysimääräisesti.
– Sitten se on sieltä yrittäjän katteesta pois, Brotherus sanoo.
Mikkosen mukaan historia on osoittanut, että arvonlisäveron nostot menevät hyvin läpi tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Sen sijaan alv-alennukset eivät Mikkosen käsityksen mukaan ole siirtyneet hintoihin yhtä hyvin.
Kotitalousvähennystä leikataan
Mikkosen mukaan voi olettaa, että kehysriihessä päätetty yleisen arvonlisäveron korotus siirtyy varsin hyvin tuotteiden ja palveluiden hintoihin.
Alv-korotus tuo hänen mukaansa jonkin verran painetta nostaa ensi vuoden ennustetta inflaatiosta ja alentaa ennustetta yksityisestä kulutuksesta.
Hallitus linjasi kehysriihessä myös leikkauksesta kotitalousvähennykseen. Brotheruksen mukaan saattaa käydä niin, että kuluttajat vähentävät palveluiden kysyntää arvonlisäveron korotuksen ja kotitalousvähennyksen leikkauksen yhteisvaikutuksena.
Yleisen alv-kannan piirissä on suuri määrä tuotteita ja palveluita, joten korotuksella on laajat vaikutukset. Siitä huolimatta kuluttajien ostovoima on kasvamassa, sanovat Mikkonen ja Brotherus.
Mikkonen viittaa siihen, että ruoan hinnan ja korkotason ennakoidaan laskevan tänä vuonna.
– Onneksi on myös näitä tekijöitä, jotka menevät parempaan suuntaan.
Hyvä ajankohta hinnankorotuksille
Brotherus ennakoi, että moni yritys ajoittaa hintamuutokset siihen hetkeen, kun alv-korotus tulee voimaan.
– Varmasti kuluttajatkin ymmärtävät, että hinnat nousevat nyt tämän muutoksen takia. Se on varmasti ihan järkeväkin hetki päivittää hinnastoja.
Jos alv-korotus tulisi voimaan alkusyksystä, niin Brotheruksen mukaan voi olla, että yritykset eivät päivitä kesällä hinnastojaan tai jos päivittävät, ne voivat siinä jo varautua korkeampaan alv-kantaan.
Tietty riski sisältyy hänen mukaansa siihen, miten uusi alv-prosentti eli desimaaliluku 25,5 menee järjestelmissä läpi.
– Kirjanpidossakin on vanhoja it-järjestelmiä käytössä. Miten ne taipuvat tällaiseen, sekin jää nähtäväksi.