Mainos
Pääkirjoitus

Alue­val­tuu­tet­tu­jen matka luoda yh­teis­työs­sä uutta on al­ka­nut: ”Us­kal­ta­kaa olla roh­kei­ta – alueen ih­mis­ten hy­vin­voin­ti on sen ar­vois­ta”

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Uudet aluevaltuustot on valittu ja valmistelutyö etenee jopa hengästyttävän nopeasti. Valtuutetut saavat erittäin tärkeät ja toimintaa suuntaavat hallintosäännöt, hyvinvointialueen strategiat palvelustrategioineen nopeasti käsiteltäväkseen. Omaksuttavaa riittää. Pohjois-Pohjanmaalla yhteen liitetään 21 organisaatiota. Vertauksena, jos 21 korttipakkaa yhdistetään, kortteja on enemmän, mutta mikään ei  vielä muutu. Alueen kulubudjetti on noussut 1,5 miljardista lähemmäs 2 miljardiin. Mitkä ovat tulevaisuuden keinot, että kulut eivät karkaa käsistä ja palvelut turvataan?  Karsitaanko palveluverkkoa vai voidaanko tehdä jotain eri tavalla kuin ennen?

Aluevaltuustot ovat ratkaisevassa asemassa, kuinka hyvinvointipalvelut tuotetaan. Kiire ei ole peruste tehdä keskinkertaista. Mitäpä, jos tämä historiallinen muutosmahdollisuus hyödynnettäisiin  huolella. Soteuudistusta ei ole vielä tehty. Puitteet on annettu ja alueet nyt päättävät suunnasta. On niin helppoa tehdä kuten ennenkin on tehty, on helppo perustella tulevaisuutta vanhoilla käytännöillä. Mutta, nyt olisi hyvä hetki kyseenalaistaa ja haastaa itseään.


Kantarin tutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista haluaa, että hyvinvointialue käyttää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia. 62 prosenttia suomalaisista haluaa, että terveyspalveluissa palvelusetelien käyttöä lisätään. Sosiaalipalveluissa palveluseteleitä käytetään enemmän ja silti  50 prosenttia suomalaisista haluaa edelleen lisätä palveluseteleitä.

Kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaalla palvelusetelien  osuus kaikista palveluista  on vain muutaman prosentin verran. Miksi? Kannattaisiko aidosti tutkia miten palveluseteli auttaisi tulevaisuudessa palveluiden tuottamisessa paremmin, se on kuitenkin sitä mitä ihmiset toivovat?

On inhimillistä, että me niin helposti jumiudumme vanhoihin toimintamalleihin. Jos ennen vanhaan inhouse yhtiö oli kunnan ratkaisu siihen, että se sai kilpailuttaa potut ja mopit, mutta välttyy kilpailuttamasta varsinaista palvelutuottajaa, niin onko sen oltava tulevaisuuttakin? Muun muassa kansanedustaja Markus Lohi sanoi, että hyvinvointialueella voidaan ottaa tavoitteeksi myös kehittää palvelumarkkinaa ja siten turvata palveluita. Sen sijaan, että tehdään niin kuin ennenkin, kannustan tutustumaan palvelumarkkinan mahdollisuuksiin ja  annetaan myös hyvinvointialueen toimijoille resurssit oppia ja soveltaa uutta. Digitalisaation ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen ei onnistu ilman yrityksiä.

On ollut ilo huomata, miten haastavat pari vuotta eivät ole lannistaneet yrittäjiä. Asioita ja omaa tekemistä on pitänyt kyseenalaistaa, on ollut pakko ravistella omia olettamuksia ja petrata taitojakin. Rohkeutta on tarvittu, kun on pitänyt itse visioida mitä tunnelin päässä voi odottaa, jos vain uskaltaa muuttaa suuntaa. Pelottavaakin uuden tekeminen on. Mutta kun esim. Yrittäjä- lehdessämme olevien yrittäjien tarinoita lukee, niin ei voi välttyä siltä ajatukselta, että onnistumisen näkökulmasta merkityksellistä on myös itse matka, jolle antautuu, kun kasvua ja uutta suuntaa hakee.

Hyvät valtuutetut teidän matkanne luoda uutta yhteistyössä on alkanut. Uskaltakaa olla rohkeita, alueen ihmisten hyvinvointi on sen arvoista.