Äänestysprosentti sunnuntain aluevaaleissa nousi sekä koko maassa että Pohjois-Pohjanmaalla. Suunta on oikea, vaikka lukemista 51,7 ja 50,8 prosenttia ei villin tuuletuksen aiheeksi olekaan.
Suurempi muutos tuli poliittisiin voimasuhteisiin. Pohjois-Pohjanmaalla kasvuloikan tekivät muun maan tavoin SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Kokoomukselle tuli niukasti takkiin, keskustalle jo reilummin, ja perussuomalaisten kannatus putosi suhteellisesti eniten.
Mitä SDP, vasemmistoliitto ja vihreät tekevät vaalivoitollaan?
Karusti sanottuna eivät paljoakaan. Velat eivät muutu saataviksi, ja syntyneiden alijäämien umpeenkirimisurakka jatkuu ankarana. Työn on oltava valmis ensi vuoden lopussa, eikä lisäaikaa ole toistaiseksi luvattu.
Raha, joka alueilla on, tulee edelleen lähes kokonaan valtiolta. Tasokorotuksia ei ole tiedossa. Pohteen aluevaltuuston väistyvä puheenjohtaja Kai Pajala (kesk.) kuvasi Ylen haastattelussa tilannetta puun ja kuoren välissä olemiseksi. Liikkumavaraa ei juuri ole.
Samaan aikaan keskustan piirissä puhutaan edelleen, että joka kunnassa on oltava terveys- ja sosiaalipiste. Näin ei ole edes Pohteen alueella, jossa keskusta on ollut mahtipuolue.
Moni kansalainen äänesti nyt sosiaalidemokraatteja tai vasemmistoliitoa sen toivossa, että asiat kääntyisivät uudelle tolalle. Talouden realiteetit ovat kuitenkin karut niin kauan kun nykyhallitus on vallassa, ja jos maan talouden nilkutus jatkuu, sen jälkeenkin.
Tämä ei tarkoita, etteikö jokin voisi myös parantua. Myös niukkoja resursseja voidaan käyttää taitavasti ja tehokkaasti. Jos tapaa tarjota palveluja saadaan järkeistettyä yhtäällä, se voi merkitä lisää hoitoväkeä toisaalla.
Tilanne on silti tuskallinen erityisesti aluevaltuustojen kannalta. Sen roolina on pitkälle virkamiesten ja aluehallituksen päätösten hyväksyntä.
Moni uusi valtuutettu tuli jo viimeksi valituksi ajatuksella, että nyt valvotaan kotikunnan parasta. Todellisuus on kuitenkin monessa kunnassa sitä, että hoitoväki vähenee, ja digiä tarjotaan tilalle.
Nyreksintää Pohteessa on jo päättyvällä kaudella herättänyt Oulun asema, joka vaaleissa nyt vain vahvistui. Tämänhetkisen 37:n sijasta Oulu saa 79-jäseniseen uuteen valtuustoon 39 edustajaa, siis yhtä vaille yksinkertaisen enemmistön. Oulun väkilukua ajatellen kyse on edelleen aliedustuksesta.
Neuvottelut Pohteen paikkajaoista ja puheenjohtajuuksista alkavat pääsiäisen jälkeen. Voi olla, ettei näkyville puheenjohtajapaikoille hallitukseen ja valtuustoon ole tarjolla vaalin kärkinimiä tungokseksi asti.
Jos etsii haasteita, niitä on tarjolla. Mutta henkilö, jolla on tähtäimessä vaikkapa kansanedustajuus vuoden 2027 vaaleissa, voi aluehallituksen tai -valtuuston johdossa saada harteilleen enemmän mainehaittoja kuin glooriaa.