Työsuojeluviranomainen katsoo, että teknologiayhtiö Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa ja että heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa.
Päätöksessä määrätään, että Woltin pitää 14 päivän sisällä ryhtyä toimenpiteisiin työaikakirjanpidon pitämiseksi tai tehdä toimenpiteistä selvitys työsuojeluviranomaiselle.
Asiasta päätti Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Avin työsuojelun vastuualueen johtaja Eerik Tarnaala sanoi pitävänsä toivottavana, että asiasta saataisiin tuomioistuimen ratkaisu.
– Lainsäädännöllisesti sitovasti asian voi ratkaista vain tuomioistuin. Työlainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän murroksen ja teknologian kehityksen mukana, ja nykytilanteessa työelämän osapuolten on vaikea ennakoida, miten lakia tulkitaan, Tarnaala sanoi tiedotteessa.
Asiaa arvioitaessa tuli esiin seikkoja, jotka olisivat voineet puoltaa myös ruokalähettien määrittelemistä yrittäjiksi, mikä on ollut Woltin linja asiassa. Työsuojeluviranomainen päätyi kuitenkin katsomaan asiaa siltä kannalta, että työnantajavelvoitteet on säädetty sopimussuhteessa heikomman osapuolen turvaksi.
Päätöstä perustelivat työn suoritustapaan liittyvät tekijät. Ruokalähetit ovat alisteisessa asemassa suhteessa Woltiin ja sen hallinnoimaan alustaan. Wolt määrittelee työn tekemistä johtamalla ja valvomalla työtä alustan kautta sekä kontrolloimalla sijaisen käyttämistä. Läheteillä ei ole vaikutusmahdollisuutta palkkiotasoon ja korvauksen suuruuteen.
"Oikeuteen meneminen ainoa vaihtoehto"
Wolt valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen sanoo, että oikeuteen meneminen on ainoa looginen vaihtoehto.
– Se johtuu siitä, että meillä on Suomessa yli 5 000 lähettikumppania ja heistä yli 70 prosenttia on sitä mieltä, että yrittäjyyden vapaus on heille tärkeämpää kuin työsuhteen turva.
Mykkäsen mukaan jos Wolt ei valittaisi hallinto-oikeuteen, se joutuisi purkamaan nykyiset sopimukset kaikkien lähettien kanssa. Heistä suurin osa jäisi ilman työtä.
– Sen jälkeen palkattaisiin noin 2 000 lähettiä ja heille tulisi pomot, työvuorot, tulostavoitteet. Vapaus laskisi ja korvaustaso laskisi.
Niin vapaata työtä kuin lähetin työ nykyisellään on, ei Mykkäsen mukaan ole Suomen lainsäädännön puitteissa edes mahdollista järjestää työsuhteessa.
– Lähetti päättää itse, milloin tekee töitä. Hän voi hyväksyä ja hylätä tarjottuja keikkoja. Hän tekee töitä omilla välineillään. Hän voi työskennellä samaan aikaan vapaasti muille yrityksille, ja hän voi käyttää sijaista.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lainsäädäntöä täsmennetään niin, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.
Mykkäsen mukaan asiaa pui parhaillaan työryhmä, joka on todennut asian olevan monimutkainen.
– Eri työmarkkinajärjestöt ovat siinä edustettuina, eikä tietääkseni vielä ole löytynyt selvää yksimielistä suuntaa, mihin tätä pitäisi viedä.
Ei yllätys
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös ei tullut Woltille yllätyksenä. Kanta on ollut käytännössä sama siitä lähtien, kun työneuvosto, jolta avi asiasta on kysynyt, antoi lausuntonsa vuosi sitten.
Merkittävää on Mykkäsen mielestä se, miten suoraan myös avi sanoo toivovansa, että asia menee tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Hänen mukaansa muun muassa Verohallinto ja hallinto-oikeus lähetin verotusta koskevassa päätöksessään sekä tapaturma-asian korvauslautakunta ovat aiemmin pitäneet Wolt-lähetin työtä yrittäjätyönä.