Nuoret olivat lokakuun lopussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Oulussa järjestämän alueellisen Kunta- ja yrittäjätapahtuman keskiössä. Tilaisuudessa pureuduttiin lasten ja nuorten asemaan nyt sekä siihen, miltä heidän tulevaisuutensa vaikuttaa.
Tilaisuuden avannut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Jussi Riikonen on huolissaan yhteiskunnan polarisoitumisesta ja nuorten mielenterveysongelmista. Riikosen mielestä tilanne on huono, sillä Pohteen alueella nuorten hoitoon pääsyyn on kuuden kuukauden jonot.
Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava pitää tärkeänä, että Oulussa on palveluita muunkieliselle väestölle. Palvelut auttavat muualta tulevien opiskelijoiden kotoutumista kaupunkiin.
”Olisi tärkeää, että he myös jäisivät paikkakunnalle ja tänne jääminen puolestaan riippuu esimerkiksi tarjolla olevista työpaikoista.”
Alatossava korostaakin harjoittelupaikkojen roolia opiskelujen aikana. Myös kesätyöseteli- ja TET-paikat ovat hänen mielestään tärkeitä kun nuorta tutustutetaan työelämään.
Rentoa elämää ja
riittävä toimeentulo
Paneelikeskustelussa Jesse Rousu Oulun nuorisovaltuustosta, pääsihteeri Raija Näppä pääsihteeri Nuorten Ystävät ry:stä, kunnanjohtaja Kimmo Hinno Muhokselta ja LSJ Group Oy:n toimitusjohtaja yrittäjä Marjo-Riitta Määttä puhuivat siitä, millaisen tulevaisuuden tarjoamme nuorillemme.
Rousu sanoo nuorten odottavan riittävää toimeentuloa, mutta myös joustavuutta ja tietynlaista rentoutta.
”Työmarkkinat ovat muuttuneet hurjasti viimeisten 10 vuoden aikana. Koska nuorilla on erilaisia unelmia ja erilaisia tavoitteita, pitäisikö meidän etsiä uusia näkökulmia myös koulutukseen ja oppimiseen”, hän kysyy.
Näppä puolestaan pohti, tulisiko aikuisten antaa koulussa välittämisen valmiuksia. Opetetaan itsetuntoa, merkityksellisyyttä, tulevaisuuden uskoa. Myös epäonnistumisen taito on Näpän mukaan tärkeä, kunhan epäonnistuminen tapahtuu turvallisessa ympäristössä.
”Meidän pitää osoittaa, että lapset ovat meidän yhteisiä eivätkä he ole kenenkään yksittäisen ihmisen vastuulla. Kun joku näkee lapsen tarpeen, hänen pitää ottaa siitä vastuu eikä ryhtyä pallottelemaan vastuuta kenellekään toiselle.”
Hinno puolestaan uskoo, että kaikki kunnat haluaisivat olla nuorisoystävällisiä ja nuorisoa osallistavia asuinympäristöjä. ”Mutta minun on oltava realisti. Kuntien taloustilanne on tällä hetkellä heikko, ja se väistämättä osuu nuoriin.”
Hän toivoisi, että nuorten ääni kuuluisi nykyistä enemmän myös päätöksenteossa. Luottamusta tulevaisuuteen voitaisiin Hinnon mukaan vahvistaa perusasioilla, joilla taattaisiin lapselle turvallinen ympäristö.
Määttä puuttui siihen ristiriitaan, että nuoret haluaisivat tehdä töitä, mutta osalta heistä puuttuvat työelämätaidot. Määttä pitää tärkeänä sitä, että kotona annettaisiin rakkauden lisäksi myös rajoja, ja puututtaisiin muun muassa nuoren liialliseen kännykän käyttöön.
Vanhemmuus on
osittain hukassa
Kansanedustaja ja koulupoliisi Merja Rasinkankaan (ps.) mielestä nuorten tilanne on kaksijakoinen.
”Suurin osa nuoristamme voi hyvin. Mutta valitettavasti on myös heitä, jotka voivat pahoin ja heidän määränsä on kasvanut.”
Tämä näkyy erilaisena oirehtimisena, muun muassa koulupudokkuutena jo alakoululuokilla.
Rasinkangas nimeää tärkeimmäksi syyksi ilmiölle vanhemmuuden, joka on joillakin hukassa. Vanhemmat eivät itse kanna vastuutaan, vaan sysäävät vastuun lapsista ja nuorista helposti kouluille ja viranomaisille.
Tulevaisuuden näkymä Rasinkankaan mukaan riippuu esimerkiksi nuorten työllistymisestä.
Hän kannustaakin nuoria olemaan sosiaalisia ja avoimia yläasteella toteutettavassa TET-harjoittelussa. Hän myös vetosi yrittäjiin, että nämä ottaisivat nuoria avoimin mielin kesätöihin.