Hinaaja Alpon siirtäminen muutaman kymmenen metriä eteenpäin Toppilan satamassa on helpommin sanottu kuin tehty.
Tämän sai todeta Alpoa talvehtimispaikkaan perjantaina siirtämään tullut Jarkko Ekman Toppilan Pukseeri ry:stä miehistöineen, sillä urakkaan meni kolmisen tuntia. Ensin Alpon konetta lämmitettiin tunnin verran, minkä jälkeen päästiin kokeilemaan hinaajavanhuksen liikehtimistä.
Ensimmäistä kertaa tapahtunut Alpon siirtäminen piti aloittaa pakittamisella, jotta Alpo voisi ohittaa laiturissa edessä olleen Paavo Koskelan Crescendo-asuntolaivan. Silloin alkoivat ongelmat. Tuuli ja jäät painoivat Alpoa laituria vasten ja hinaaja tarttui kiinni laiturin lepuuttajarenkaaseen.
Ekman sai vääntää ruoria tiuhaan, että Alpo saatiin vähitellen puskettua kymmensenttisten jäiden läpi oikeaan paikkaan. Konehuoneessa ahkeroivat konemestari Vesa Nummela ja Timo Kivelä. Alpon kansimiehinä Heikki Nuortimolla, Jukka Koskelalla, Pekka Puustilla ja Markus Aallolla riitti köysien kiristämistä ja löysäämistä ennen kuin Alpo pääsi oikeaan suuntaan.
Alpo siirrettiin toiseen paikkaan, jotta se saatiin parempaan asentoon jäiden takia. Alpo parkkerattiin keula päin laituria, ettei se jäätyisi laituriin kiinni.
Normandia kutsuu
Talven aikana Alpon kunnostusta jatketaan. Ekmanilla on kunnianhimoisena tavoitteena saada Alpo kuntoon ensi kesänä tapahtuvaa Normandian maihinnousun 60-vuotisjuhlia varten.
Alpo puksuttaa Ranskan rannikolle yhdessä toisen suomalaisen hinaajan, kotkalaisen Normandian kanssa.
Toisen maailmansodan ratkaisuvaiheisiin kuulunut liittoutuneiden maihinnousu Normandiaan Ranskan pohjoisrannikolle tapahtui 6. kesäkuuta 1944.
"Toukokuun puolivälissä pitäisi päästä liikkeelle, mikä riippuu tietenkin jäätilanteesta. Perillä pitäisi olla Mannerheimin syntymäpäivänä", Ekman pohtii.
Alpo on runkoa ja konetta myöten jo hyvässä kunnossa, mutta talven aikana hinaaja saa vielä sisuksiinsa muun muassa uuden jäähdytysvesilauhduttimen, saniteettijärjestelmän, merenkulkulaitteet sekä pelastus- ja palokalustoa. Koneita käytetään talven mittaan useita kertoja, vaikka konemestari Nummela luottaa voimanpesään kuin vuoreen.
"Ajamalla tätä ei saada loppuun", hän vakuuttaa hymyillen.