Alkoholin vaikutuksista mielenterveyteen on olemassa laaja tutkimusnäyttö ja tutkijoiden konsensus. Ahdistuksen, masennuksen ja stressin lievittäminen itsehoitona alkoholilla käynnistää noidankehän. Suurella osalla vakavasta masennuksesta sairastavilla onkin taustalla alkoholihäiriö.
40 prosenttia itsemurhista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholin riskikäyttö on haitallista myös käyttäjän läheisille ja erityisesti perheen lapsille.
Suomessa ainakin 80 000 lasta elää perheissä, joissa toisella tai molemmilla vanhemmilla on vakava alkoholiongelma. Lähes yksi kolmesta aikuisesta suomalaisesta kokee, että läheisen ihmisen alkoholin käyttö on vaikuttanut heidän elämäänsä kielteisesti.
Alkoholin rooli suomalaisten mielenterveyden ongelmissa ja työkyvyn heikentymisessä on vaiettu aihe. OECD:n mukaan alkoholinkäytön riskirajoja ylittävä kulutus heikentää Suomen bruttokansantuotetta noin kuudella miljardilla eurolla. Kustannuksista merkittävä osa toteutuu alkoholin mielenterveysvaikutusten kautta.
Kustannuksista vastaavat veronmaksajat ja työnantajat, ei suinkaan alkoholiteollisuus tai vähittäiskauppa. Alkoholivero tuottaa vuodessa valtiolle noin 1,5 miljardia, joka ei kata alkoholin aiheuttamia kustannuksia.
Hyvinvointialueilla on suuria taloudellisia vaikeuksia selvitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Alkoholipolitiikalla ei pidä vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Hallituksen esittämä alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen ja kaavailtu enintään 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttaminen ruokakauppoihin toisivat alkoholin osaksi yhä useamman lapsen kotiarkea yhä useammin.
Nämä muutokset eivät edusta hallitusohjelman sitoutumista lapsimyönteiseen politiikkaan. Valtion tärkeimpiä tehtäviä on suojella lapsia.
Ulkomaisten tutkimusten mukaan pikakuljetusta kotiin hyödyntävät erityisesti alkoholin riskikuluttajat ja sillä pidennetään juomisputkia.
Mitä pidempi vanhemman juomisputki on, sitä suurempi on perheväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun riski. Lähisuhdeväkivallan tekijä on päihtynyt vajaassa puolessa väkivaltatilanteista.
Vakuuttavan tutkimusnäytön mukaan alkoholin kulutusta ja sen haittoja voidaan tehokkaimmin vähentää alkoholin saatavuutta rajoittamalla. Kodeissa tapahtuva juominen vaikuttaa vahvasti jopa tulevien sukupolvien mielenterveyteen.
Alkoholipolitiikalla ei saa lisätä alkoholin kulutusta ja haittoja.
Esa Iivonen
Vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kristian Wahlbeck
Psykiatrian dosentti