Vauvalle, lapselle kasvurauha. Isälle, äidille kotirauha. Tällä perusteella eduskunnan on viisasta estää alkoholin kotiin kanto.
Silmäilen videoklippiä, jossa isä katsoo vauvaa ja jokeltelee hänelle. Seuraa pieni tauko ja vauva vastaa. Tilanne toistuu monta kertaa ja päättyy vauvan nauruun. Siinä on varhainen yhteys vauvan ja hoitajan välillä.
Selaan tutkimuksia, jotka kertovat alkoholia nauttineen vuorovaikutuskyvyistä. Ikävä kertoa, mutta on osoitettu, että vauva aistii alkoholia nauttineen emon eleistä puuttuvan hellyyden. Inhoan tilastoa, jossa sanotaan, että Suomessa 1/4 lapsista ja nuorista kärsii kotien alkoholin käytöstä. Näkymättömiä lapsia on kaikkiaan 89 000. Heidät pitäisi keskustella näkyviksi.
Ja vaikuttaa tämä laajemminkin. Kouluihin tulee monen monia lapsia, joilla on heikko itsetuntemus ja riittämätön kyky säädellä omia tunteita (Keijo Tahkokallio, Tiedelehti 12/2025). Tässäkin ilmenee lapsen varhaisten vuosien ja myönteisen vuorovaikutuksen tärkeys. Tunnevaje tuottaa inhimillisiä kärsimyksiä ja hoidontarpeita myöhemmin. Ja näitä riittää Suomessa 11 miljardin edestä, mikä näkyy tilastoissa mielenterveysongelmina, lasten ja nuorten pahoinvointina, lasten tunne-elämää tukevina opetusmenoina.
Ikiaikainen suomalainen viisaus kieltää epäystävällisen käytöksen perheenjäsenten kesken. "Älkäätte etinen kansa, kaltoin lasta kasvatelko, lapsi kaltoin kasvateltu, ei tule älyämähän, miehen mieltä oppimahan." Kiveä ei saisi leipoa leivän sisään.
Kun suuttumus iskee päälle, se kestää yleensä tuokion, mutta siinä saattaa tapahtua paljon pahaa. Tiedostamalla omat tunteet voi säätää niitä ja muuttaa käytöstä tilanteeseen sopivaksi. Vauvan tunteille kannattaisi etsiä sanoja ja kehollisia harjoituksia varhaisvaiheista lähtien. Tunteiden itsesäätelytaitoa pitäisi siis vahvistaa kodeissa. Mieleltään tasapainoinen koulukas tarttuu uteliaasti opiskeltaviin tietoihin ja taitoihin, kun omassa mielessä myllertävät ristiriitaisuudet ja pelot eivät pääse riivaamaan.
Samaan suuntaan viittasi Olli Rehn puhuessaan eduskunnalle julkisen talouden ongelmista. Hän totesi, että syntyvyys on alhaista ja nuorten koulutustason nousu pysähtynyt. Tämä inhimillisen pääoman lasku vaikeuttaa Suomen talouden elpymistä ja heijastuu konkreettisesti myös tuotantoon.
Mitä "inhimillisen pääoman lasku" sisältääkään? Mutta ilman terveempää väestöpolitiikkaa on vaikea kuvitella talouden ja puolustuskyvyn ylläpitoa ja elpymistä.
Voin kuvitella, millaisia tuntoja vanhemmissa herättää se, että yhteiskunta aiheuttaa lisää kulutus- ja kuormituslonkeroita koteihin. Nyt yli 13-vuotiaalla on salassapito-oikeus terveystietoihinsa. Vastuu on siirtynyt puolittain ja epämääräisellä lakitulkinnalla terveydenhuollolle. Mutta vastuu yli 13-vuotiaan edesottamuksista kuuluu vanhemmille 18 ikävuoteen saakka.
Uusin lonkero on alkoholin kotiin kantoa koskeva lakihanke. Toteutuessaan se johtaisi siihen, että turruttavan aineen käyttö yleistyisi perhe-elämässä ja vahingoittaisi perheenjäsenten vuorovaikutussuhteita. Politiikan ja median keskusteluissa mennään enemmän liike-elämän kuin lasten hyvinvoinnin ehdoilla.
Siispä kannattaa ruveta opastamaan ja kannustamaan isiä ja äitejä tuloksellisempaan vanhemmuuteen? Monet suomalaiset tajuavat terveen perhe-elämän hyvät vaikutukset ihmiselle ja yhteiskunnalle. Julkista keskustelua tästä aiheesta tarvitaan myös Ylen suomenkielisissä ohjelmissa ja eduskunnassa.
Lapsi ei ole liukuhihnarobotti. Hän etenee verkkaisesti, omaa tahtiaan aikuisuuteen. Äiti ja isä haluavat rakentaa hänen elämäänsä kestävän pohjan, persoonallisuuden kivijalan, jos siihen on paremmat mahdollisuudet.
Tuula Väyrynen
äidinkielen lehtori, eläkeläinen, Kempele