Suomalaisten terveystilanne on parantunut merkittävästi viime vuosisadan aikana. Lapsikuolleisuus on vähentynyt murto-osaan, monet infektiotaudit kuten tuberkuloosi, tulirokko ja polio ovat joko kokonaan tai lähes kokonaan voitettuja ja väestön ravitsemustila on merkittävästi parantunut.
Viime vuosikymmenten aikana on lisäksi aikaisemmin maailman suurin sepelvaltimotautikuolleisuus vähentynyt maailmanennätysvauhtia, noin 80 prosenttia verrattuna 1960-luvun tasoon. Tähän myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet ravinnon rasvojen määrän ja laadun muutokset sekä tupakoinnin vähentyminen, joka on vaikuttanut myös keuhkosyövän vähentymiseen.
Samanaikaisesti on valitettavasti tapahtunut kehitystä myös huonompaan suuntaan. Varsinkin alkoholinkulutus ja lihavuus ovat yleistyneet. Näihin sairauksiin liittyvät sairaudet ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Alkoholimaksasairauksien aiheuttamien kuolemien määrä on 100-kertaistunut 60-lukuun verrattuna. Nyt alkoholimaksasairauksiin kuolee vuosittain yli 1 200 henkilöä.
Lisäksi erikoissairaanhoidon potilaiksi tulee yhä enemmän alkoholin aiheuttamien sydänongelmien, kuten alkoholikardiomyopatian ja rytmihäiriöiden vuoksi. Myös alkoholin aiheuttama maksatulehdus on tappava tauti, joka on yleistynyt suurkulutuksen myötä. Näiden sairauksien ei odoteta vähenevän, vaikka alkoholin juominen tasaantuisi tai vähenisi, sillä yleensä nämä sairaudet ilmaantuvat 5--15 vuoden runsaan juomisen jälkeen.
Toinen merkittävä kansanterveyttä uhkaava vaara on ylipaino ja lihavuus kaikkine lieveilmiöineen. Lihavuus yleistyy kaikkialla maailmassa, mutta erityisesti Suomessa on ajankohtainen ongelma, koska väestö on jo nyt lihavampi kuin muualla Euroopassa. Ylipainoisille ihmisille kertyy myös muita sairauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti terveyteen. Näitä liitännäissairauksia ovat muun muassa kohonnut verenpaine, uniapnea, diabetes sekä polvien ja lonkkien nivelrikko.
Pohjois-Suomessa sairaalloisesti lihavia, painoindeksi yli 40 kg/m2, on jo yli 10 000 ja määrä näyttää kasvavan koko ajan. Erikoissairaanhoidolla on vain vähän keinoja käytettävissään, minkä vuoksi pääpainon on oltava perusterveydenhuollossa ja ennaltaehkäisyssä.
Suomessa on jo monen vuosikymmenen ajan tehty erinomaista työtä väestön kolesterolitason pienentämiseksi, minkä vuoksi suomalaisten ruokailutottumukset ovat parantuneet merkittävästi. Uskon, että samanlaisella suorituskyvyllä kuin kolesterolin kanssa suomalaiset pystyvät ratkaisemaan lihavuusongelmankin. Nyt on vain ruoan laadun muutoksen lisäksi pienennettävä entistä enemmän ravinnon määrää, koska hyötyliikunnan vähennyttyä kalorien tarve on dramaattisesti pudonnut. Elintarviketeollisuus onkin jo alkanut tehdä muutoksia muun muassa pakkauskokoja pienentämällä. Tällaista yhteistyötä tarvitaan, sillä lihavuus liitännäissairauksineen ei ole pelkästään terveydenhuollon, vaan koko yhteiskunnan ongelma.
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosina. Edellä mainittuihin kansanterveyttä uhkaaviin ongelmiin, alkoholin suurkulutukseen ja lihavuuteen, liittyy usein masennus tai muu mielenterveysongelma. Potilas on herkästi noidankehässä, jossa nämä sairaudet aiheuttavat masennusta, ja sitten masentunut juo ja syö enemmän kuin ennen.
Kansanterveyden haasteet eivät liity pelkästään sairauksiin. Yhä enemmän on henkilöitä, jotka eivät ole täysimittaisesti mukana yhteiskunnassa. Syrjäytyminen pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena uhkaa erityisesti nuoria nyt laman aikana. Vanhusten ongelma on yksinäisyys, joka vähentää merkittävästi heidän hyvinvointiaan.
Suomen Akatemia on ottanut haasteen vastaan ja on aloittanut tutkimusohjelman, jonka tavoitteena on edistää kansanterveyttä. "Kansanterveyden haasteet"-ohjelma (SALVE) rahoittaa tämän vuoden alusta alkaen neljän vuoden ajan 11 tutkimusyhteistyöhanketta eri puolilla maata. Oulun yliopisto on saanut neljään eri tutkimushankkeeseen tästä ohjelmasta huomattavan osan, mikä kuvastaa Oulussa tehtävän tutkimustyön korkeaa tasoa.
Johtamaani tutkimusryhmittymään kuuluu seitsemän tutkimusryhmää, joista kuusi toimii Oulun yliopistossa ja yksi Kuopion yliopistossa. Ryhmittymän tavoitteena on ensiksi kehittää uusia menetelmiä, joilla löydettäisiin lihavuuden ja sydän- ja verisuonisairauksien suhteen suuressa vaarassa olevat henkilöt. Terveydenhuollon ammattilaiset voisivat kohdentaa ennaltaehkäisyn, kuten esimerkiksi elintapaohjauksen juuri heille.
Tutkimushankkeessa pyritään myös kehittämään uusia menetelmiä näille riskihenkilöille annettavaan elintapaohjaukseen. Avainsanoina ovat muun muassa yksilöllisesti räätälöity ohjaus, syömiskäyttäytymisen muutokset sekä terveystiedon ymmärtäminen. Tavoitteena on siis ohjata kullekin henkilölle sopivalla menetelmällä siten, että ohjaus olisi mahdollisimman vaikuttavaa. Tutkimushankkeen kolmantena osana on sitten kehitystyö, jonka avulla tätä tietoa pyritään ottamaan käyttöön perusterveydenhuollossa. Terveystiedon välittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä Oulun seudun it-teknologian tietotaito on avainasemassa.
Väestön ikääntyminen lisää yhden vaativan aspektin kansanterveyden haasteisiin ja lisää terveyspalvelujen kysyntää tulevina vuosina. Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään muutamien vuosien kuluessa. Onneksi heidän terveydentilansa on paljon parempi kuin vastaavan ikäisten aikaisempina vuosikymmeninä. Tulevina vuosikymmeninä nämä terveet vanhuksetkin tarvitsevat kuitenkin yhä enemmän palveluja, joten haastetta riittää. Tavoitteena on saada enemmän toimintakykyä ja terveitä elinvuosia vireänä eläkeläisenä kuin maksimaalisen pitkää ikää raihnaisena vanhuksena.
Kirjoittaja on sisätautiopin professori Oulun yliopistossa.