Ajo­kort­ti on tonnin tikki

Ajokorttia havitteleville piisaa Oulussa ja lähiseudulla koulutustarjontaa ainakin tarpeeksi. Alan yrittäjät myöntävät, että kilpailu asiakkaista on tiukkaa, mutta kaikille on opetettavia toistaiseksi riittänyt.

Oululaisen Autokoulu He-Lon opetuskalusto 1950-luvulla. Autoilla oli ennen suurempi merkitys kuin nyt. "Esimerkiksi 1980-luvulla ei kysytty ensin kortin hintaa, vaan BMW:tä", liki 40 vuotta ajo-oppia antanut Eero Putaala nauraa.
Oululaisen Autokoulu He-Lon opetuskalusto 1950-luvulla. Autoilla oli ennen suurempi merkitys kuin nyt. "Esimerkiksi 1980-luvulla ei kysytty ensin kortin hintaa, vaan BMW:tä", liki 40 vuotta ajo-oppia antanut Eero Putaala nauraa.

Ajokorttia havitteleville piisaa Oulussa ja lähiseudulla koulutustarjontaa ainakin tarpeeksi. Alan yrittäjät myöntävät, että kilpailu asiakkaista on tiukkaa, mutta kaikille on opetettavia toistaiseksi riittänyt.

Suurin osa Oulun seudun autokouluista on muutaman hengen voimin toimivia perheyrityksiä. Joukosta löytyy yksi isokin, yritysostoilla laajentunut Autokoulu Lisenssi, joka tarjoaa ajokoulutusta Oulun lisäksi Muhoksella, Tyrnävällä, Utajärvellä, Kiimingissä, Iissä ja Jäälissä.

"Kilpailu on kovaa ja jatkuvasti on mietittävä uusia keinoja olla kannattavasti houkutteleva", muotoilee Lisenssin toimitusjohtaja Jaakko Räisänen.

"Meille suuruus tuo etuja, mutta samalla tietenkin myös isompia riskejä. Hinnalla on vaikea kilpailla, sillä kustannusrakenne on uskoakseni samanlainen kaikilla autokouluilla", hän sanoo.

Satunnaisesti vertailuun valittujen autokoulujen hinnoissa ei ole Oulussa kovin suuria eroja, mutta Kempeleen puolella kortti on selvästi halvempi. Vertailun kalleimman ja edullisimman koulun välillä oli B-ajokortin ykkösvaiheessa 368 euron ero. Kakkosvaiheessa ero oli 89 euroa.

Jaakko Räisänen haluaisi kääntää huomion ajokortin hinnasta siihen, mitä rahalla saa. Nykyaikainen autokoulu ei ole hänen mielestään enää pelkkä ajokortin suorituspaikka, vaan sen täytyy tarjota koulutuksessaan lisäarvoja.

"Itse en ainakaan miettisi maksoiko kortti parikymppiä enemmän, kun nuori kuljettaja on lähdössä ensi kertaa pihasta liikenteeseen. Tärkeämpää varmasti on, mitä hänelle on opetettu."

"Autokouluilla on yhteiskunnallinen tehtävä liikenneturvallisuuden parantajana ja asennevaikuttajana. Autokoulujen on myös oltava eturintamassa vaikuttamassa ympäristöystävällisempään autoiluun ja taloudelliseen ajotapaan. Meillä esimerkiksi kerrotaan, että bussi ja polkupyörä ovat hyviä vaihtoehtoja", Räisänen sanoo.

Hinta on suhteellinen käsite, sanoo myös Pulkkilan Autokoulun ja Oulujärven Liikennekoulun omistaja Juhani Kronqvist.

"Joku pitää ajokorttia halpana, toinen kalliina. Ei ole kauan siitä, kun nuoremmalle polvelle ajokortin kustantanut asiakas totesi, että ennen piti myydä paljon enemmän elukoita navetasta kortin maksaakseen."

"Toinen taas taivasteli hintaa ja sanoi, että 1950-luvulla kortti ei maksanut kuin 200 markkaa. Tosin siinä samalla laskeskeltiin, että siihen hupeni parin kolmen kuukauden palkka. Eipä taida huveta enää", Kronqvist sanoo.

Pitkä historia ja hyvä maine ovat parhaita kilpailuvaltteja, uskoo Eero Putaala Autokoulu Ajurista. Ajuri on Oulun vanhin autokoulu ja se täytti hiljattain jo 51 vuotta. Putaala itse on opettanut oululaisille ajotaitoja 38 vuotta.

"Meille tullaan sukupolvesta toiseen. Kilpailu on tiukkaa, mutta hyvä palvelu ja hyvä nimi tuovat asiakkaita. Aivan kuten muillakin toimialoilla", Putaala tuumaa.

Eero Putaala muistaa ajan, jolloin opetuskalustolla oli suuri merkitys autokoulun houkuttelevuuteen. Enää ei autojen merkeillä ole oppilaille suurta väliä.

"1980-luvulla ei kysytty ensimmäiseksi kortin hintaa, vaan sitä, onko teillä BMW:tä?" Eero Putaala naurahtaa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä