Kirpputorikierros on museotutkijalle eräänlainen tutkimusmatka. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmien parissa työskentelevä Eija Konttijärvi ei ole nimittäin kovin kokenut kirpparikävijä. "Saan olla työn puitteissa niin paljon tekemisissä vanhan tavaran kanssa, ettei se enää vapaa-ajalla innosta", tutkija naurahtaa.
Itsepalvelukirpputorit ovat yleensä täynnä vaatteita, asusteita ja tekstiilejä. Keskustan Second Hand Storesta löytyy tarkemmalla tarkastelulla myös kodin tavaraa, kuten astioita ja koriste-esineitä.
Alumiinipannu muistuttaa Konttijärveä lapsuudesta. "Meillä keitettiin 1960-luvun lopulla kahvia juuri tällaisella pannulla. Tämä voi hyvin olla samalta ajalta."
Käytettyjen esineiden ikä ja alkuperä aiheuttavat päävaivaa vanhoihin tavaroihin tutustuneelle tutkijallekin. "Merkitsemättömistä astioista ja esineistä on vaikea sanoa mitään. Pitäisi tietää tarkkaan, mitä etsii."
Esimerkiksi Arabian astioissa on usein leimat ja signeerauksista saattaa tunnistaa suunnittelijan. Konttijärvi vinkkaa, että tunnistamista helpottavia ominaisuuksia löytää antiikki- ja keräilijäkirjoista.
Toppilan kierrätyskeskukseen kertynyt tavara kertoo tavallisen ihmisen arjesta. "Hyviä ja halpoja hyötyastioita", Konttijärvi arvioi valikoimaa. Kierrätyskeskuksen esineitä on kuulemma joskus päätynyt Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyihinkin. "Kyllähän halvatkin astiat sisältävät ajankuvaa ja tuovat monille muistoja mieleen."
Design-tavaraa kierrätyskeskuksen valikoimista on turha hakea, mutta muita harvinaisuuksia, kuten vanhojen kodinkoneiden varaosia, sieltä saattaa löytää.
Suomen Punaisen Ristin kierrätystavaratalo Kontissa tavarat on aseteltu esille siististi tuoteryhmittäin. Järjestöjen ylläpitämien kirpputorien etuna on esivalinta. Kaikki tavara saadaan lahjoituksina, mutta myyntiin päätyvät vain käyttökelpoiset yksilöt.
Avohyllyillä on sekä ulkolaista posliinitavaraa että kotimaisia laatuastioita. Konttijärven katse kiinnittyy keraamiseen kannuun, joka paljastuu Arabian tuotannoksi vuodelta 1967. "Enpä ole ennen tällaista nähnytkään, mutta kiinnitti heti huomion kaiken keskeltä."
Kassalla sijaitsevasta lasivitriinistä löytyy kalliimpaa designia ja keräilykelpoisia lasiesineitä. Kaksinumeroisissa hintalapuissa vilisee Nanny Stillin ja Helena Tynellin kaltaisten suunnittelijoiden nimiä. "Yllättävää, että lahjoitustavaran joukossa on näinkin arvokkaita esineitä", Konttijärvi ihmettelee.
Arvokkaampaa käytettyä tavaraa löytyy myös osto- ja myyntiliikkeistä. Kodin esineistöön ja huonekaluihin erikoistuneessa Sinisessä Pysäkissä on tarjolla antiikkia ja designia maljakoista vanhoihin radioihin. Erikoisliikkeen hinnat sopivat kuitenkin paremmin keräilijöille kuin käyttöesineitä etsiville.
Eija Konttijärvi muistuttaa, että esineen arvo riippuu aina käyttäjästä. Se, mikä on yhdelle turhaa, voi olla toiselle suureksi hyödyksi. "Minä ostin kerran käytetyn omatekoisen saippua-astian ihan vain siksi, että siihen oli kaiverrettu minun nimikirjaimeni", Konttijärvi kertoo nauraen.
