Tie mutkittelee maalaismaiseman läpi harvaan asutussa Kellon kylässä, entisen Haukiputaan kunnassa Oulussa. Perille saapuessa pellon laidalla kohoaa vaikuttava puurakennus, vanha Oravan koulu. Se toimii nykyään paitsi koulumuseona myös Maailman arvokkain kello -teoksen luontipaikkana.
Maailman arvokkain kello -teos on osa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden Climate Clock -teossarjaa, joka kulkee Oulun alueella muun muassa Oulun keskustassa, Yli-Iissä ja Oulunsalossa. Sen on luonut kahdeksan kansainvälisesti meritoitunutta taiteilijaa eri maista.
Saksalais-helsinkiläinen taiteilija Oliver Kochta-Kalleinen avaa oven ja johdattaa työpajaansa. Entisessä luokkahuoneessa kohoaa teos, jonka näytöillä vaihtelevat videot pohjoisesta luonnosta ja oululaisten erilaisista hetkistä. Videoiden vaihtumista ohjaa puinen kellon rataskoneisto. Kuuluu tikitystä.
”Halusimme tehdä kellon, jossa analoginen koneisto hallitsee digitaalisia näyttöjä, eikä päinvastoin”, sanoo Oliver Kochta-Kalleinen ja kiertelee tyytyväisenä vasta valmistunutta kelloa.
Hän on teoksen tekijä yhdessä puolisonsa Tellervo Kalleisen kanssa. Molemmat asuvat Helsingissä, mutta he ovat työskennelleet kaikkialla Euroopassa. Hän ja Kalleinen ovat tunnettuja useista osallistavista taideprojekteistaan, kuten esimerkiksi suureen suosioon nousseesta Valituskuorosta.
"Niiden arvoa ei voi mitata rahassa”
Maailman arvokkaimman kellon ajatus on, että luontotutkijoiden ja tavallisten oululaisten lahjoittamien hetkien kautta muistamme, mikä on elämässä tärkeintä.
”Kaupalliset kellot tehdään arvokkaammiksi siten, että niihin lisätään timantteja, kun itse koneistoa ei voi enää tehdä laadukkaammaksi. Me taas sisällytämme kelloon niin mittaamattoman arvokkaita hetkiä, että niiden arvoa ei voi mitata rahassa”, Kochta-Kalleinen sanoo.
Samalla teos liittyy ilmastonmuutokseen. Sen edetessä kukin joutuu pohtimaan, mitä hän antaa perinnöksi jälkipolvilleen: tärkeitä hetkiä, mutta samalla myös ympäristön.
Teoksen luonti tapahtui useassa osassa: Ensin vuonna 2024 taiteilijat illastivat paikallisten kanssa viidellä eri illallisella ympäri Oulua selvittääkseen, mitä paikalliset arvostavat elämässään. Sitten alettiin rakentaa kelloa kaikkien rakentamiseen ilmoittautuneiden halukkaiden kanssa ja tehtiin kuvauksia paikallisen videokuvaajan avulla.
Kellon jokainen tunti liittyy tutkijoiden tutkimukseen pohjoisesta luonnosta, kuten katoamisuhan alla oleviin lajeihin tai luonnonilmiöihin. Kellon minuutteja varten taiteilijat kuvasivat erikseen paikallisen videokuvaajan kanssa niitä arvokkaita hetkiä, joita oululaiset olivat halunneet lahjoittaa. Sekunnit kellossa taas ovat ohikiitäviä arvokkaita hetkiä oululaisten lähettämistä videoista.
Oliver Kochta-Kalleinen halusi perehtyä konkreettiseen kellon rakentamiseen, Tellervo Kalleinen taas hoiti yhteydenpidon paikallisten kanssa. Kochta-Kalleinen toivoi salaa, että joku tuntisi paikallisen kellojen tekijän, jolla olisi paikallisesta historiasta kumpuavat puusepäntaidot. Hän ja Tellervo Kalleinen kun eivät tienneet mitään kellojen rakentamisesta etukäteen.
Kun ketään valmista kelloseppää ei löytynyt, Kochta-Kalleinen ja Kalleinen päättivät, että kellon rakentaminen opetellaan työpajan vapaaehtoisten kanssa yhdessä, aivan työkalujen käytöstä alkaen. Muun muassa kuviosaha tuli Kochta-Kalleiselle tutuksi, jotta kellon rattaat voitiin muovata puulevystä.
”Yhdessä oppiminen tarjoaa yhteisiä oivalluksia, ja se symboloi yhteisöllisyyttä, jota tarvitsemme myös ilmastonmuutoksen edessä. Samalla tavalla kellossakaan yksittäinen ratas ei vielä tee paljoa, vaan sen osat yhdessä luovat siitä toimivan kellon”, Kochta-Kalleinen sanoo.
Myös Tellervo Kalleisella on hyviä muistoja työskentelystä yhdessä oululaisten kanssa Maailman arvokkaimman kellon eteen.
”Ihmiset ovat kaikkialla valmiita heittäytymään mukaan uusiin juttuihin, jos idea puhuttelee heitä. Niin myös Oulussa”, Kalleinen kertoo.
Oulu oli Kalleisen mukaan kuitenkin maantieteellisesti erityinen: siirtyessään paikasta toiseen Oulun rajojen sisällä hän ja Oliver Kochta-Kalleinen kohtasivat soita ja poroja.
Merkityksellisiä pysähtymisen hetkiä
Climate Clock -teossarjan on kuratoinut arvostettu isobritannialainen kulttuuritoimija ja puhuja Alice Sharp Invisible Dust -organisaatiosta. Hänellä on pitkä kokemus taiteilijoiden ja ilmastonmuutokseen liittyvien tutkijoiden osaamisen yhdistämisestä. Hän on valinnut teossarjan taiteilijat ja pohtinut, kuka tutkija voisi tuoda uutta näkökulmaa kenenkin taiteilijan työhön.
Sharpin päällimmäinen ajatus teossarjaa luodessa oli, että se edesauttaisi ihmisiä kokemaan yhteyttä sekä toisiinsa että ympäröivään luontoon. Ihmisten keskinäinen yhteys toteutuisi esimerkiksi taideteosten yhteisöllisen luonteen avulla.
Yhteys luontoon taas koetaan teosten vuoropuhelussa niiden ympäristön kanssa, kuten koskien äärellä tai meren rannalla. Maailmassa, jossa ihmisten elämän tahti on karannut erilleen luonnon rytmistä, Climate Clock -teokset pyrkivät luomaan merkityksellisiä pysähtymisen hetkiä.
”Oulun alueella ihmiset olivat tosi avoimia ja kertoivat mielellään, mistä pitävät tai eivät pidä omassa kotipaikassaan”, Sharp muistelee.
Häneen myös teki vaikutuksen paikallisten ja ylipäänsä suomalaisten luontoyhteys.
”Oulun-matkallani näin, kuinka ryhmä lämpimästi puettuja päiväkotilapsia taapersi iloisena lumessa hoitajien kanssa. Muualla maailmassa saatetaan helpommin ajatella, että lenkkarit likaantuvat, jos lähtee ulos”, Sharp veistelee.
Maailman arvokkain kello – teoskiertue 9.5.–31.11.Haukiputaalla, Yli-Iissä, Oulun keskustassa, Ylikiimingissä, Kiimingissä ja Oulunsalossa. Climate Clock -julkisen taiteen teossarja avautuu kokonaisuudessaan 13. kesäkuuta.
Climate Clock –teossarja
Ranti Bam: Ilé-Ìlá
Kierikkikeskus, Yli-Ii
Esihistoriallisesta ajasta inspiroituva teos koostuu suurikokoisista, keraamisista astioista, jotka merkitsevät ihmisen ja luonnon keskinäistä yhteyttä ja elämän haavoittuvuutta.
Avajaiset 13.6. klo 12–14
Rana Begum: Nro 1574, kivi
Kauppurienaukio, Oulu
Kauppurienaukiolla kävijä saa keskellä kaupunkia hengähdyshetken taideteoksen keskellä, joka muuttaa tilaa valojen ja varjojen mukaan. Begum hyödyntää teoksessa napajäätiköiden sulamiseen liittyvää tutkimusta sekä jäätikkötutkija, Oulun yliopiston professori Alun Hubbardin kanssa käymiään keskusteluja.
Avajaiset 13.6. klo 18
Takahiro Iwasaki: Rakennetut lumihiutaleet: kirjeitä taivaasta
Kirkkosuvannon uimaranta, Ylikiiminki
Ylikiiminkiin rannalle kohoavat miniatyyrit liittyvät kiinnostavasti sekä paikalliseen tervaperinteeseen että lumeen.
Avajaiset 13.6. klo 12–14
Gabriel Kuri: Riskinarvioinnin riskinarviointia
Oulunsalon kotiseutumuseon ympäristö, Oulunsalo
Oulunsalon katukuvassa näkyvä teos lainaa riskiarviointien visuaalista kieltä, kuten punaista, keltaista ja vihreää väriä.
Avajaiset 13.6. klo 13–15
Antti Laitinen: Olet tässä
Koitelinkoski, Kiiminki
Oulussa kasvaneen taiteilijan teos sulautuu metsän maisemaan ja inspiroi tarkastelemaan luonnon yksityiskohtia.
Avajaiset 13.6. klo 14–16
SUPERFLEX: Super Kello
Kellon Kiviniemen kalasatama, Haukipudas
SUPERFLEX-työryhmään kuuluvat tanskalaiset taiteilijat Jakob Fenger, Bjørnstjerne Christiansen ja Rasmus Rosengren Nielsen. He tuovat rannikolle merellisen muistomerkin, joka voisi merenpinnan mahdollisesti noustua toimia kalojen asumuksena.
Avajaiset 13.6. klo 15–17
Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen: Maailman arvokkain kello
Oravan koulu, Kello
Maailman arvokkain kello -teoksessa arvo muodostuu erilaisten oululaisten lahjoittamista arvokkaista hetkistä. Kello kiertää vuoden 2026 aikana myös muilla Climate Clock -teossarjan paikkakunnilla.
Maailman arvokkain kello -kiertue
Haukipudas, Oravan koulu 9.–29.5.
Näyttelyajat: pe 22.5. klo 9.30–15.30, ke 27.5. klo 9.30–15.30 ja pe 29.5. klo 9.30–15.30
Yli-Ii, Kierikki 2.–17.6.
Viralliset avajaiset 13.6. klo 12 Climate Clock -teosten avajaisten yhteydessä
Oulun keskusta, Kulttuuritalo Valve 23.6.–19.7.
Avajaiset 23.6. klo 17
Ylikiiminki, yhteisötila 27.7.–30.9.
Avajaiset 27.7. klo x
Kiiminki, Syke-talo 1.–13.10.
Avajaiset 1.10 klo 17
Oulunsalo, kirjasto 2.–30.11.
Avajaiset 2.11. klo 17