Asunto Oy Oulun Ketjukoti. Sate Rakennus Oy. Suunnittelu Lakeuden rakennuspalvelu P. Korpela Oy. Talo A, 4h+k+s, 111,0 neliötä. Vh. 338 992 euroa.
Koskelan kaupunginosa Oulussa koostuu useammasta osa-alueesta, kuten Mustastasuosta ja Niittyarosta. Vanhin osa Koskelasta, junaradan vieressä sijaitseva entinen Koskelankylä, syntyi alun perin työläiskaupunginosaksi Toppilan teollisuuden – sahan, sellutehtaan, panimon ja sataman – tarpeisiin.
Kuten Toppilan puolikin samasta alueesta, myös Koskelan puoli on varsin idyllistä pientaloaluetta. Osa rakennuksista on jo hyvin vanhoja, esimerkiksi Ketjutien alkupäässä sijaitseva entinen työväentalo Koskelankylän Walo on vuodelta 1910.
Koskelan sijainti on lähiöksi varsin mukava suhteessa keskustaan, yliopistoon, ja vaikkapa Toppilan ja Hietasaareen ulkoilumahdollisuuksiin, sillä kaikki ovat saavutettavissa pyörällä. Alue on elinvoimainen, ja Koskelaan onkin viime vuosina rakennettu myös uutta.
Paikoin on tehty tiivistämistä, paikoin rakennuskantaa on uusittu, mikä tuo mukavaa ajallista kerroksellisuutta rakennettuun ympäristöön. Tämänkertaisen puntarikohteen, joka sijaitsee melkein Walon naapurissa, paikalta on purettu 1960-luvun tasakattoinen omakotitalo, joka oli päässyt huonoon kuntoon.
Kyseessä on neljän yksitasoisen erillistalon muodostama yhtiö. Sama rakentaja on aiemmin rakentanut naapuritontille kolme juhlavan kokoista kivistä omakotitaloa, joiden suuntaan nämä uudet erillistalot avautuvat.
Ulkoasultaan erillistalot ovat konstailemattomia, joskin hieman arkisia, valkoisella laudoituksella verhottuja pulpettikattoisia rakennuksia. Tummaa harmaata on käytetty tehosteena esimerkiksi terassin seinässä. Rakennusten väliin jää autokatokset, joiden kautta kuljetaan myös sisään.
Kaikille taloille jää oma pieni pihansa, mutta ajoväylien lisäksi yhteistä pihaa tontille ei juuri jää. Pihan käytölle oman haasteensa luonee myös vieressä kulkeva junarata, vaikka ohi ajavan junan ääneen varmasti voi tottua.
Talojen suuntaus herättää kysymyksiä. Ketjutien suuntaisesti sijoitetut rakennukset avautuvat kohti kaakkoa, vaikka hieman erilaisella asemoinnilla oleskelu- ja pihatilat olisi voitu avata suoraan etelään, tai vaihtoehtoisesti ilta-auringon puolelle kohti luodetta.
Tässä arvioitava A-talo on kolmea muuta kymmenisen neliötä suurempi, sisältäen kolme mukavankokoista makuuhuonetta.
Talon sisääntulo on hieman käytävämäinen, mutta eteinen rajautuu hyvin omaksi tilakseen. Olohuone, ruokailutila sekä keittiön saareke sijaitsevat asunnon päätilassa, joka sijoittuu pulpettikattoisen talon korkeampaan päätyyn.
Avaran tilan keskellä, keittiötilan yhteydessä on myös oleskelutiloihin avautuva takka, joka luo varmasti mukavaa lämpöä syysiltoihin tai talviaamuihin.
Avaruudestaan huolimatta keittiö tuntuu aavistuksen pieneltä. Jääkaapin, pakastimen, tupla-altaan ja lieden jälkeen pöytätilaa jää vähänlaisesti, varsinkin kun takka syö keit-tiöstä oman sijansa lisäksi takaansakin kulkureitillisen laskutilaa. Takka olisi voinut toimia hienosti myös saarekkeeseen integroituna.
Kodinhoitotilojen sijainti kylpyhuoneessa on pienelle kerrostaloasunnolle tyypillinen ratkaisu, joka ei tunnu sopivalta näin suureen perheasuntoon. Onneksi löylyhuone avautuu kuitenkin siten, ettei pyykkityömaata tarvitse lauteilta katsella.