Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Äi­mä­rau­tion alue on yksi Oulun tu­le­vai­suu­den tär­keim­mis­tä asun­to-, liike- ja toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­sen alueis­ta

Hevosurheilu sekä hevosharrastus ovat hienoa toimintaa ja ansaitsevat Oulussa sille kuuluvat hyvät puitteet. Mutta savun hälvennyttyä on aika katsoa totuutta silmiin. Näin lähellä Oulun keskustaa moisen maa-alueen vajaakäyttö on liian kallista ja toiminnallisesti hankalaa hyväksyä.

Ravi- ja hevosurheilijoiden ja harrastajien pyhättö Äimärautio on nyt vedenjakajassa. Myös minä olen pahoillani sattuneesta vahingosta, tulipalo on dramaattinen asia eikä semmoista soisi tapahtuvan edes aluekehityksen aikaansaamiseksi.

Hevosurheilu sekä hevosharrastus ovat hienoa toimintaa ja ansaitsevat Oulussa sille kuuluvat hyvät puitteet. Mutta savun hälvennyttyä on aika katsoa totuutta silmiin. Näin lähellä Oulun keskustaa moisen maa-alueen vajaakäyttö on liian kallista ja toiminnallisesti hankalaa hyväksyä.

Äimäraution tulevaisuudesta keskusteluja ovat käyneet muiden muassa Ari Matila (Lukijalta 11.3.) ja Kari Eriksson (Lukijalta 13.3.). Myös nimettömästi asiaan on otettu ymmärrettävästi runsaasti kantaa.

Mielestäni Äimäraution alue on yksi Oulun tulevaisuuden tärkeimmistä asunto-, liike- ja toimistorakentamisen alueista. Se sijaitsee Oulu-tasolla lähes ”täydellisellä paikalla”. Kaupunki-infra on joka puolella valmiina, pääväylät ovat ympärillä, etelään/länteen antava ilmansuunta ja meri – mitä muuta voisi toivoa.

Poikkimaantien varteen sijoitettava korkeampi liike- ja toimistorakentamisen massa suojelisi lähemmäs merenrantaan sijoitettavaa asuntorakentamista.

"Näin lähellä Oulun keskustaa moisen maa-alueen vajaakäyttö on liian kallista ja toiminnallisesti hankalaa hyväksyä."

Kari Eriksson kantoi huolta merenpohjan rakentamisen kelvollisuudesta rakentamiseen, perusteluna muun muassa itse raviradan pinnan painuminen.

Rakentaminenhan alkaa syvältä kantavan maan kerroksista – paalua, maanvaihtoa ynnä muuta – ei se sen kummempaa ole. Pintamaan painuminen kertoo huonosti tehdystä maanvaihdosta ja pintakerroksien puutteellisuudesta, joka omalta osaltaan tukee ajatusta, että ravi- ja hevosmiehille ja naisille luodaan uudet upeat puitteet tuoden Ouluun jopa skandinaavisesti arvokkaita kisoja ja tapahtumia.

Oulu ja me oululaiset olemme velvollisia tämän äimärautiolaisille tuottamaan. Äimäraution nykyiset käyttäjät ovat kaiketi itse valmiit sijoittamaan palosaneeraukseen rahaa katsomoon sekä raviradan rakenteisiin, sen jälkeen mitä mahdollisten vakuutuskorvausten jälkeen maksettavaa jää jäljelle – arvelen, että jää paljon.

Tämä sijoitus olisi tarpeen, kun Oulu kaupunkina tulee mahdollistamaan uuden upean ravi- ja hevosurheilukeskuksen ”jonnekin uuden Oulun alueelle”. Lähempää ja kauempaa nykyistä paikkaa löytyy hyvin tilaa.

Oulun kaupungin panostus saadaan epäilemättä kasaan asemakaavoituksen jälkeen syntyvän rakennusoikeuden myynnistä.

Alppilaan Rajavillen alueelle kaavailtiin 70 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeutta. Äimärautiolle sopii helposti esimerkiksi 50 000 kerrosneliömetriä. Toppilansaaresta myydään 600 euron hintaan rakennusoikeutta. Äimärautiolta viiden vuoden päästä se on jotain 800 euroa.

Puhutaan siis 40 miljoonan euron potista Oulun kaupungille! Tällä on Oulu-tasolla jopa velkaantumista pienentävä asia. Ja kauppa tuolta paikalta käy varmasti.

Kyseessä on seuraavaan korkeasuhdanteeseen ajoittuva toiminta, jolloin nykyinen pian eskaloituva asuntorakentamisen ylituotannon purku saadaan sulatettua.

Poisluopuminen tutusta Äimärautiosta on varmasti tuskaista Kari Erikssonille ja muille hevosihmisille, mutta jos nyt kuitenkin miettisi hetken sitä, olisiko uuden nykyaikaisen hevosurheilu- ja harrastuskeskuksen luominen parempi vaihtoehto kuin nykyisen paikan kallis remontti ja todennäköisimmin puolivaiheeseen jäävä kehitys.

Erkki Lähtevänoja

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.