Kolumni

Ai­kuis­opis­ke­li­ja ovat jou­tu­mas­sa sääs­tö­tal­koi­hin – ai­kuis­kou­lu­tus­tuen lak­kaut­ta­mi­ses­ta kär­si­si­vät eniten 35–59 -vuo­tiaat naiset

Suomalaista koulutusjärjestelmää on muokattu kymmenien vuosien kuluessa niin, että eri koulutusmuotoja on kehitetty vuorotellen. 1980-luvun lopulla oli vuorossa aikuiskoulutus. Ensin luotiin aikuisopintotuki ja seuraavan vuosikymmenen alussa alkoi vuorotteluvapaan kokeilu, joka vakinaistettiin vihdoin 2002.

Uudistuksilla oli iso painoarvo, jotta julkinen valta kykeni täyttämään sille asetetun tehtävän: luoda kunnolliset puitteet myös aikuisen jatkuvalle opinnoimiselle ja koulutukselle.

Aikuiskoulutuksen kehittämisen taustalla oli jatkuvan oppimisen periaatteen paine. Sen merkitykseen havahduttiin Suomessa varsin verkkaisasti.

Oli kuitenkin itsestään selvää, että aikuisten koulutustasoa kannatti nostaa ja työllisyyskoulutusta laajentaa erityisesti työvoimapulan aloilla.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut