Viime aikoina uutisissa ja sosiaalisessa mediassa on näkynyt otsikoita, joissa kerrotaan, miten lapset identifioituvat eläimiksi. Kyseessä on therian-ilmiö, jossa ihminen samaistuu tiettyyn eläimeen tai kokee kuuluvansa johonkin eläinlajiin. Tämä ilmiö on noussut huomion kohteeksi erityisesti kouluissa, joissa jotkut lapset häiriköivät oppitunteja matkimalla esimerkiksi kissaa tai jotain muuta eläintä. Lapset saavat toki leikkiä, mutta missä menee raja?
Vanhan sanonnan mukaan ”leikki on lapsen työtä”, mutta älylaitteiden yleistymisen myötä on huomattu, että lapset leikkivät aiempaa vähemmän. Mielikuvitus kärsii, kun kaikki aika vietetään puhelimen ruutua tuijottaen. Eikö siis ole vain hyvä asia, että lapset ovat alkaneet leikkiä eläimiä?
On toki, jos kaikki todella jää leikin tasolle. Muistan itsekin lapsuudestani hetkiä, kun kaivoimme lumeen tunneleita ja leikimme kavereiden kanssa milloin mitäkin eläintä.
Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää leikkiä. Mieleeni nousee esimerkki koulumaailmasta, jossa nimenhuutoa pitäessäni eräs oppilas ei suostunut sanomaan omaa nimeään, vaan pyysi puhuttelemaan itseään kisuksi. Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun leikille ei aseteta rajoja.
Therian-ilmiön yhteydessä tulee nostaa esille identifioitumispolitiikka, jota tungetaan nykyään joka paikkaan. Vallitseva ajatusmalli siitä, että voit olla mitä vain itse haluat, on mennyt liian pitkälle. Ihminen on ihminen, ei eläin. Siksi leikin loputtua, loppuu myös eläimen esittäminen.
Tuleeko lapsia siis kieltää leikkimästä? No ei tietenkään. Meidän aikuisten tulee kuitenkin pitää huoli rajoista. Aikuisen tulee kertoa lapselle, missä menee leikin raja.
Lisäksi aikuisen tulee pystyä opastamaan lastaan siten, että tämä tunnistaa, missä tilanteessa ei esimerkiksi ole sopivaa maukua kuin kissa tai hyppiä ympäriinsä kuin kettu. Tässäkin tapauksessa tulee muistaa, että rajat ovat rakkautta.
Aikuinen on vastuussa näiden rajojen asettamisesta ja näin ollen myös lapsen kasvusta sekä kehittymisestä. Ei siis pelätä asettaa rajoja.
Inka Myllyniemi
Oulu