Vuosien myötä moni asia on muuttunut saniteettiposliinin valmistuksessa, mutta yksi asia on säilynyt: suomalaiset ovat yhä melkoisia konservatiiveja, mitä vessanpönttöjen väritykseen tulee.
"Me valmistamme vain valkoisia pönttöjä, muita värejä ei juuri kysytä", sanoo Ido Kylpyhuone Oy:n Tammisaaren tehtaan tuotantolinjapäällikkö Juhani Ikonen.
Suomen ainoa saniteettiposliinitehdas, Tammisaaren tehdas, täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Suomalaista tekoa olevien vessanpönttöjen juuret ulottuvat toki yli sadan vuoden taakse Arabian posliinitehtaaseen, mutta Helsingin Arabiasta muutettiin Tammisaareen vuonna 1969.
Ovat suomalaispöntöt vuosien saatossa muuttuneetkin. On tullut modernimpaa muotoa, ja 90-luvun alun keksintö, vettä säästävät pöntöt, suorastaan mullistivat markkinat.
"Ne toivat ison säästön vedenkulutukseen. Se oli meidän uraauurtava keksintömme, ja sittemmin myös kilpailijat toivat omat versionsa markkinoille."
Tuotteiden valmistuksessa suurin muutos on ollut koneelliseen massatuotantoon siirtyminen. Se syrjäytti käsityön. "Ennen korostuivat kädentaidot, nyt ammatillinen taitavuus tarkoittaa ohjelmointia ja prosessiohjausta", 25 vuotta tehtaalla työskennellyt Ikonen sanoo.
70-luvulla kipsimuottiin valaminen oli uusinta uutta. 2000-luulla ollaan siirrytty kipsimuottien käytöstä uuteen tuotantoteknologiaan, korkeapainevaluun. Muotit ovat kipsin sijaan muovista valmistettuja.
Pönttöjen valmistusaineet, savi, kaoliini, maasälpä, kvartsi ja vesi, saadaan savea lukuun ottamatta Suomesta. Prosessi on pitkälle automatisoitu, ja yhden tuotteen valaminen kestää enää vain 15 minuuttia. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin miljoona keraamista tuotetta vuodessa.
Vielä 1800-luvulla tuotteita ei valettu kuten nykyään vaan valmistusmenetelmä oli leipominen. Silloin tehtaalla valmistettiin päivässä neljä wc-istuinta jokaista työntekijää kohti.
1920-luvun lopulla kehitettiin juokseva posliinimassa, joka mahdollisti valutekniikan. Uudenlaisen tunneliuunin avulla pystyttiin valmistamaan kerralla suuri määrä tuotteita, tuotanto kasvoi ja tavaraa riitti myös vientiin.
Ikosen mukaan suomalaiset ovat pönttöjen suhteen merkkiuskollisia, vaikka isot ulkomaiset ketjut ovat ottaneet markkinoista oman osansa.
2000-luvulla uusinta uutta ovat seinään asennettavat wc-istuimet. Ikonen uskoo, että ne tulevat yleistymään Suomessakin. "Ne ovat helppoja pitää puhtaina. Keski-Euroopassa seinämallit ovat jo enemmistönä."
Hän tunnustaa, että lomareissuilla tulee kurkisteltua vessanpönttöjen sisälle. Pöntöissä on nimittäin eroja.
"Esimerkiksi saksalaispöntöt eroavat muotoilultaan suomalaisista. Niissä on erilaisia harjanteita ja tasanteita. Meille tällaisia tuskin tulee. Ainakin vettä säästävä tekniikka asettaa omat vaatimuksensa."