Af­ro­suo­ma­lais­ten syr­jin­tä­tut­ki­mus joutui häi­rin­tä- ja sa­bo­toin­ti­yri­tyk­sen kynsiin

Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston työntekijä joutui rasistisen vihapostin kohteeksi. Tutkimus paljasti syrjinnän olevan vahvasti läsnä afrikkalaistaustaisten elämässä. Osa kokee sitä jo ennen kouluikää varhaiskasvatuksessa.

Selvityksen mukaan syrjintä vaikuttaa afrikkalaistaustaisten elämään Suomessa kaikilla yhteiskunnan alueilla. Kuva Black Lives Matter -mielenosoituksesta Senaatintorilla Helsingissä. Kuvituskuva.
Selvityksen mukaan syrjintä vaikuttaa afrikkalaistaustaisten elämään Suomessa kaikilla yhteiskunnan alueilla. Kuva Black Lives Matter -mielenosoituksesta Senaatintorilla Helsingissä. Kuvituskuva.
Kuva: Arttu Laitala

Tiistaina julkistettu afrikkalaistaustaisten henkilöiden syrjintäselvitys joutui tekovaiheessaan ohjeistetun, joukkoistetun häirinnän ja sabotoinnin kohteeksi.

Näin paljastaa vs. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen blogissaan.

Selvitys toteutettiin verkkokyselynä, johon tuli yhteensä 679 vastausta. Heti kyselylinkin auettua alkoi Hiltusen mukaan systemaattinen linkin levittämiskampanja, johon oli liitettynä ohjeet siitä, miten kyselyyn kannattaa vastata.

Verkkokysely nostettiin esiin erityisesti Ylilauta.org -verkkoalustalla. Keskustelussa ohjeistettiin tekemään valevastauksia kyselyyn, jotta selvityksen luotettavuus voitaisiin jälkikäteen kyseenalaistaa.

Verkkokyselyyn tuli runsaasti vastauksia, joissa käytettiin rasistista kieltä, äärioikeiston käyttämiä koodeja tai vastaus rakennettiin rasistiseksi stereotypiaksi.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yksittäinen työntekijä joutui joukkoistetun rasistisen häirinnän, kuten vihapostin kohteeksi.

Verkkokyselyyn tulleet vastaukset seulottiin kaksivaiheisesti, jotta sabotointimielessä tehdyt vastaukset saatiin poimittua aineistosta mahdollisimman luotettavasti pois. Analysoitavan aineiston lopulliseksi kooksi tuli kaksivaiheisen seulonnan jälkeen 286 vastausta.

Syrjintää jo varhaiskasvatuksessa

Selvityksen mukaan syrjintä vaikuttaa afrikkalaistaustaisten elämään kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Valtaosa vastaajista kertoi joutuvansa kohtaamaan syrjintää kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Lähes viidesosa vastaajista oli kokenut syrjintää jo ennen kouluikää varhaiskasvatuksessa.

Selvitys vahvisti, että rasismi on koulumaailmassa vahvasti läsnä: vastaajien mukaan syrjintää esiintyy kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja korkeakouluun asti.

Rasistista syrjintää ja häirintää ilmenee erityisesti julkisissa kaupunkitiloissa, työelämässä tai sinne hakeutuessa ja koulutuksessa. Sitä tulee ilmi julkisissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Viidesosa vastaajista kertoi kokeneensa poliisin, vartijoiden tai muun turvallisuudesta vastaavan tekemää etnistä profilointia.

Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ilmoita kokemastaan syrjinnästä millekään viralliselle taholle. Yleisin syy tähän on, ettei ilmoittamisen luoteta johtavan mihinkään.

Selvityksen tarkoituksena oli tehdä näkyväksi afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemaa rasismia ilmiönä ja tuottaa tietoa afrikkalaistaustaiseksi identifioituvien henkilöiden kokeman syrjinnän aliraportoinnista sekä sen taustalla olevista syistä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa selvityksen perusteella muun muassa, että syrjintää valvovien viranomaisten, kuten aluehallintovirastojen ja myös yhdenvertaisuusvaltuutetun on eri toimenpitein pyrittävä vähentämään syrjinnän aliraportointia. Esimerkiksi tiedotusta eri syrjintää valvovien elinten toiminnasta ja valtuuksista on tarvetta tehostaa.

Rasismiin ja syrjintään on kouluissa puututtava vahvasti. Lasten yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite tulisi suosituksen mukaan ulottaa koko koulutusjärjestelmään, eli myös varhaiskasvatuksen järjestäjille. Tämä tarkoittaisi sitä, että myös heille säädettäisiin oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien tapaan erillisvelvoite edistää yhdenvertaisuutta ja laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.

Joukkoistettua häirintää ei ole kriminalisoitu

Rainer Hiltunen toivoo, että selvityksen tulokset synnyttävät laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja että selvitykseen kohdistunut sabotointiyritys ei hiljennä keskustelua rasismista ja afrosuomalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä Suomessa.

– Häirintä ja maalittaminen linkittyy usein perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitteleviin teemoihin, kuten rasismiin tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Yhteiskunnallisella tasolla joukkoistetulla häirinnällä ja systemaattisella syrjintätiedon keruun häirinnällä pyritään heikentämään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ihmisoikeuksien edistämistä, Hiltunen kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että nykyisellä lainsäädännöllä ei pystytä tehokkaasti puuttumaan joukkoistettuun häirintään.

Joukkoistettu häirintä ei ole rikosoikeudellinen termi, eikä sitä ole sellaisenaan erikseen kriminalisoitu.

Oikeusministeriössä on juuri valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

– Tämän lakiehdotus on hyvä kehitysaskel, Hiltunen katsoo.