Kesällä 1998 kirjoitin väitöskirjaa Britanniassa ja Yhdysvalloissa Normandian maihinnousun valmisteluista.
Kesäkuun lopulla Lexingtonin pikkukaupungissa Yhdysvaltain Virginiassa tapasin Bob Slaughterin. Hän oli 19-vuotias kersantti noustessaan maihin aamulla 6.6.1944 Omaha Beachin maihinnoususektorilla Ranskassa.
Ankara saksalaisten vastarinta aiheutti maihinnousupäivänä 2 500 amerikkalaisen kuoleman. Steven Spielbergin elokuvan Pelastakaa Sotamies Ryanin ensimmäiset 23 minuuttia kuvaavat Slaughterin mukaan varsin autenttisesti maihinnousupäivää.
Kiitin Slaughteria, koska maihinnousu ei ollut pelkästään ratkaiseva isku natsi-Saksaan tuhoamiseksi. Heinäkuun lopussa 1943 Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt sai Moskovan agentilta kuulla, että Neuvostoliitto ei tavoittele ainoastaan saksalaisten ajamista pois Itä-Euroopasta, vaan puna-armeijan tavoite on Englannin kanaali ja Euroopan sosialisointi.
Teheranin konferenssissa joulukuun alussa 1943 kohtasivat niin sanotut kolme suurta: Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia. Suomen kannalta mielenkiintoisin palaveri käytiin Rooseveltin, Stalinin ja Churchillin välillä joulukuun ensimmäisenä päivänä.
Tuossa palaverissa sekä Roosevelt että Churchill pyysivät Stalinilta vakuutusta siitä, ettei Neuvostoliitto miehittäisi Suomea. Idea oli Churchillin: hän oli Suomen itsenäistymisestä saakka viehättynyt maastamme, ja talvisodan taistelut olivat vain vahvistaneet hänen ajatuksiaan. Stalin suostui; hän vakuutti Suomen pysyvän itsenäisenä.
Kuinka paljon diktaattorin sanaan saattoi luottaa? Kolme päivää Normandian maihinnousun jälkeen puna-armeija aloitti Karjalan Kannaksella suurhyökkäyksen, jonka tavoitteena oli saada nopea voitto suomalaisista, ja myös minimissään Suomen eteläosan miehitys, joten Stalinin lupaus oli tyhjää puhetta.
Joka tapauksessa Churchillin ja Rooseveltin toiminta on huomionarvoista. Suomalaisten ansiokas torjuntataistelu, ja länsiliittoutuneiden eteneminen maihinnousun sillanpääasemista syvemmälle Ranskan mannermaalle sai Neuvostoliiton keskittämään joukkojaan yhä nopeammin länttä kohden. Alkoi kilpajuoksu Berliinistä.
Onnistunut Normandian maihinnousu merkitsi toisen maailmansodan päättymisen nopeutumista. Se merkitsi myös sitä, ettei Neuvostoliitto ehtinyt armeijoineen itäistä Saksaa pitemmälle. Tarkoitus oli päästä Kanaalille saakka, mutta maihinnousu Normandiaan esti nämä aikeet.
Onnistunut maihinnousu oli myös Suomen etu: se helpotti oleellisesti painetta maamme sotajoukkoja vastaan. Normandian maihinnousuun osallistuneet länsiliittoutuneiden sotilaat taistelivat natsien lyömiseksi, Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvun minimoimiseksi sodan jälkeen sekä tietämättään auttoivat välillisesti Suomen taistelua itsenäisyydestään.
Bob Slaughter ja länsiliittoutuneet onnistuivat Normandian maihinnousussa; he löivät natsi-Saksan ja estivät Länsi-Euroopan sosialisoinnin.
Jarmo Paloniemi
FT, Oulu