1998: Kul­ta­pum­pe­li ou­lu­lais­kol­mi­kol­le

Viidettä kertaa jaettu Kultapumpeli, Oulun musiikkivideofestivaalin pääpalkinto jäi toistamiseen juhlakaupunkiin.

Aavikko hurmasi paitsi videollaan, myös yhteisesiintymisellä Erkki Junkkarisen kanssa.
Aavikko hurmasi paitsi videollaan, myös yhteisesiintymisellä Erkki Junkkarisen kanssa.

Viidettä kertaa jaettu Kultapumpeli, Oulun musiikkivideofestivaalin pääpalkinto jäi toistamiseen juhlakaupunkiin.

Esa Nissin, J-P Passin sekä Pasi Pirttiahon Aavikko-yhtyeelle ohjaama video El Cebo/Panama vakuutti Valtion elokuvataidetoimikunnan jäsenen Outi Rousun, popkriitikko Marko Sirviön sekä nuorisojäsenten Ilona Jäntin, Merja Kokon ja Akseli Peltovuoren muodostaman tuomariston.

Mielenkiintoinen elokuvallinen muoto ja vanhojen neuvostodokumenttien kautta lähimenneisyyttä kertaava sisältö kirjattiin teoksen vahvimmiksi ansioiksi.

Myös Kansanpumpeli jaettiin edellisvuosien tapaan. Ääniuurnille aktiivisesti marssinut oululaisyleisö valitsi suosikikseen Jaakko Sauraman ohjauksen Pipoz: Here We Go.

Menneiden vuosikymmenien jäljillä

Ohjaajilleen Aavikko ja yhtyeen musiikki on palkitseva työstön kohde. Halpahalliurkujen kitschmäistä soundia tanssittaviin rytmeihin yhdistelevän trion omaperäisyys ja tyylikkyys ovat vahvoja valtteja vaihtoehtorockin kansainvälisilläkin markkinoilla.

Ohjaaja Pasi Pirttiahon mukaan työläintä videon tekemisessä oli vanhojen Suomi-Neuvostoliitto -seuran arkistojen penkominen.

"Tieteisfilmipätkien valinta tapahtui aivan tikkaa heittämällä, mieletöntä materiaalia oli valtavan paljon", hän muistelee.

Video valmistui myös konkreettiseen tarpeeseen; Music TV:n Alternative Nation -ohjelma ilmoitti kiinnostuksestaan orkesteria kohtaan jo hyvissä ajoin ennen videon valmistumista.

Perjantai-illan toritapahtumassa kotimaisen musiikkikentän outolintu-osastoon luokiteltava Aavikko teki kädenojennuksen kansan syviä rivejä kohti.

Yhteisesitys Erkki Junkkarisen kanssa liikautti kansakunnan kollektiivisen muistin samoja herkkiä sopukoita kuin festivaalin viimevuotinen Kekkos-spektaakkeli.

Erityiskunniamaininnat kolmelle

Aleksi Bardyn ohjaamassa Ultra Bran Sinä lähdit pois -videossa pääosassa on yhtye, joka esittäytyy kuvauksellisena ja viattomana. Pienet yksityiskohdat koristelevat kauniilla kuvauksella briljeeraavaa, ihan oikealta elokuvalta näyttävää kokonaisuutta.

Kansainvälisen tason ilmaisua tarjoilee Miikka Lommin ohjaama Bomfunk Mc’s:in Uprocking Beats. Playstation-idealla leikkivä teos käyttää monia hip-hop -videoista tuttuja kikkoja, mutta tekee sen esikuviaan raikkaammin menettämättä kuitenkaan musiikkiin oleellisesti kuuluvaa röyhkeyttä.

Tuukka Temosen ohjaama Apulannan Mitä vaan on useimmille TV:stä tuttu. Video on samanaikainen parodia ja kunnianosoitus Hongkong-elokuvia kohtaan, ja toimii aivan loistavasti rajallisen budjetin asettamien raamien puitteissa.

Muut kunniamaininnat saivat Kare Hellén (Apocalyptica: Harmageddon), Sökö Kaukoranta (Jimi Tenor: Midsummernight), Miikko Oikkonen (Kotiteollisuus: Routa ei lopu) sekä Pete Riski (Come Inside: Hold Me Now).

Taso tasoittuu

Videokilpailun yleistaso osoittaa selkeää nousujohteisuutta. Pätevä muoto ja idearikas sisältö kohtaavat toisensa yhä useammin, ja Suomen budjeteilla työskentelevälle ohjaajalle tärkeä taloudellisuus näkyy myös lopputuloksissa.

Enää ideoita ei aivan niin usein lainailla suoraan maailmanluokan artisteilta, vaan merkittävä osa ohjaajista on oppinut suhteuttamaan ideat ja rajalliset resurssit toisiinsa.

Kuvaavaa on myös monen hienon videon jääminen palkinnoitta.

Mikko Pitkänen (HIM: When Love and Death Embrace), Mika Taanila (Larry & The Lefthanded: No Man’s Land) ja Pasi Pauni (Ultra Bra: Tyttöjen välisestä ystävyydestä) olisivat voineet seisoa palkintopallilla ilman että palkittujen videoiden yleistaso olisi laskenut vähääkään.

Ilmoita asiavirheestä