1. Huhtikuussa 1899 sanomalehti Kaiku kertoi, että sen toimittaja Juho Raappana oli "erkautunut Kaiusta ulosantaakseen heinäkuun 1 p:stä omalla wastuullaan täällä lehteä".
2. Kaiun päätoimittaja K.F. Kivekäs arveli, että Raappanan "mieliteko nousi halusta päästä oman liikkeen isännäksi" ja siitä, että Barckin kirjapaino oli tullut myyntiin halvalla.
3. Kalevan näytenumero 14. huhtikuuta 1899 totesi: "Tilattawaksi tarjotaan täten kansallinen ja kansanvaltainen sanomalehti Kaleva, kansan kaikuja Oulusta ja Oulun läänistä."
4. "Kansan kaiut" pysyivät sitten lehden etusivun yläosassa seuraavat 60 vuotta.
5. Vuoden 1900 alkaessa Kalevan toimitus oli vahvistunut kolmeen mieheen: Raappana, K.E. Auer ja Jaakko Tervo.
6. Sortokauden sensuurin tekemien poistojen varalle Raappanalla oli valmiiksi ladottuna palstantäytteeksi "oli kerran onnimanni, onnimannista matikka...".
7. Sortokausi ei lannistanut lehteä, vaan Raappana runoili tammikuussa 1900 "Popasta", siis kenraalikuvernööri Bobrikoffista: "Mistä tiesit tuhma tulla, epäkelpo tien osasit..."
8. Syksyllä 1901 sortovalta iski takaisin ja Kaleva lakkautettiin kolmeksi kuukaudeksi sen arvosteltua laittomia kutsuntoja.
9. Kun lehti aloitti uudelleen, se lohduttautui toteamalla, että samassa hötäkässä kuudelta lehdeltä oli mennyt henki, mutta "Kaleva oli vain kolmeksi kuukaudeksi töperryksiin lyöty".
10. Samana vuonna Kalevassa aloitteli kirjoittajan uraansa lukiolainen V.A. Forsnäs (Koskenniemi), joka käänteli lehteen tarinoita ruotsalaisista lehdistä.
11. Kaleva aloitti Isokatu 5:ssä, muutti sieltä Kauppurienkadulle ja jatkoi 1903 "Tori- ja Pakkihuoneenkadun kulmaukseen" Illikaisen taloon.
12. Uudistuva tekniikka alkoi tunkeutua Kalevaan ja1903 hankittiin ensimmäinen sähkömoottori ja reilun vuoden kuluttua uusi painokone.
13. Yli sadan vuoden takaiset kohuotsikot eivät vetäneet vertoja nykyisille, joten esimerkiksi elokuussa 1903 Kaleva otsikoi: "Kuollut sika mummoa säikäyttämässä."
14. Lehden lakkautus ja painokanteet ajoivat Raappanan vararikkoon, mutta pelastajaksi nousi Jaakko Tervo, joka osti lokakuussa 1904 lehden painoineen.
15. Kalevan levikki oli aloittanut tuhannesta, mutta 1905 oltiin jo yli 5 000:ssa, jolla luvulla lehti ajoi jo kilpailija Kaiun ohi.
16. Kaleva oli saanut toisenkin kilpailijan, sanomalehti Liiton, jonka piirit yrittivät vallata Kalevan syksyllä 1906.
17. Jaakko Tervo sai tuekseen Oulun nuorsuomalaiset, jotka perustivat Kirjapaino Osakeyhtiö Kalevan ja lehdestä tuli virallisestikin nuorsuomalainen.
18. Tervo jatkoi päätoimittajana, mutta valta siirtyi nyt yhtiölle, jonka toimitusjohtajaksi tuli tirehtööri John Antell, jota seurasi 1909 alusta Kalle Korkeakivi (1909-1944).
19. Marraskuussa 1907 Kaleva esitteli ylpeänä uuden "nerokkaan ja nopean työntekijänsä", Linotype-latomakoneen.
20. Journalismikin kehittyi ja syyskuussa 1911 lehti julkaisi ensimmäisen teemanumeronsa: "Oulun koulujen 300-vuotiselle muistolle omistettu".
21. Nuorsuomalaisen puolueen kähinät ulottuivat 1910 Kalevaan saakka, ja luuta lakaisi ulos Tervon ja toi päätoimittajaksi Kaarlo Sovijärven.
22. Sovijärven ura Kalevassa jäi neljään vuoteen, eivätkä häntä seuranneet Jaakko Laurila ja Heikki Kokkokaan viipyneet pitkään lehdessä.
23. Suomen itsenäistymisessä ja sisällissodassa Kaleva yritti ajaa yhteiskuntasovun asiaa ja asettui valtiomuotokysymyksessä tiukasti tasavallan kannalle.
24. Kaleva sivuutti itsenäisyysjulistuksen pienellä uutisella ja sille vasta Neuvosto-Venäjän tunnustus merkitsi sitä, että "maamme itsenäisyys on saavutettu".
25. Helmikuussa 1919 päätoimittajaksi tuli Jussi Oksanen (päätoimittajana 1919-1925 ja 1930-1944) ja lehdestä tuli uuden Edistyspuolueen äänenkannattaja.
26. Kaleva otti keskeiseksi linjakseen kaikkien ääriaatteiden vastustamisen ja ensimmäiseksi kohteeksi nousi kommunismi.
27. Kaksikymmenluvun lopulla vastustuksen kohteeksi alkoivat nousta "fascismin katkut", kuten nimimerkki Pudas (Martti Pudas) niitä kutsui.
28. Lapuan liikkeen ollessa kiihkeimmillään Kalevan toimitus sai niin paljon uhkauksia, että niillä "saattoi tapiseerata toimituksen seinät".
29. Huimaa harppausta lehdelle merkitsi rotaatiopainokoneen hankinta 1920, jolloin sitä saapui asentamaan "suuri, lihava ja paljon olutta juonut saksalainen montööri".
30. Ensimmäiseen omaan taloonsa Kirkko- ja Hallituskadun kulmalle Kaleva pääsi muuttamaan 1926.
31. Myös lehden levikki ja henkilökunta jatkoivat kasvuaan ja 20-luvun alussa porukkaa oli jo yli 50 ja levikkiä yli 10 000.
32. Käsitys terveellisistä elämäntavoista oli vielä 1921 kovasti erilainen ja Kalevan urheiluosasto kehotti: tupakoitsijat, tukekaa urheiluliittoja polttamalla Hannes savukkeita.
33. Tuohon aikaan toimittajienkaan elämäntavat eivät aina olleet kovin terveellisiä ja joskus heitä jouduttiin tuomaan töihin vesikelkalla läheisestä ravintolasta.
34. Tunnetuista kirjailijoista Ilmari Kianto aloitti kirjoittelunsa Kalevaan jo Raappanan aikana ja Tatu Vaaskivi puolestaan 1927.
35. Kalevan pikkujoulussa 1930 Korkeakivi oli Marttiinuksen (Martti Pudas) mukaan murjaanien kuninkaana" pullea kuin kaljakuski ja pikimustine peruukkeineen ja naamioineen kerrassaan kaamean näköinen"
36. Lehtisota Kalevan ja oikeistolaisen Kaiun välillä jatkui hellittämättä ja helmikuussa 1934 Kaiku nimesi Kalevan "ryssänsuuntalaisten täkäläiseksi tuohitorveksi".
37. Kaleva näki jo varhain mitä Saksassa oli tapahtumassa ja totesi kesällä 1934, että maata "hallitaan nyt pistimien ja terrorin avulla".
38. Kun Neuvostoliitto esitti Suomelle neuvotteluja 1939, Kalevan linja oli: "Emme horju, emme väisty, emme myöskään uhmaile."
39. Joulukuun ensimmäisenä päivänä 1939 lehden etusivun täytti otsikko: "Neuvostoliiton sotavoimat aloittivat eilen vihollisuudet Suomea vastaan."
40. Talvisota tuli aivan lehden portaille, kun tammikuussa 1940 pommi osui Puistolan taloon vain noin 10 metrin päähän painotalosta.
41. 14. maaliskuuta 1940 Kalevan otsikko venähti taas yli etusivun: "Rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa allekirjoitettiin toissayönä."
42. Välirauhan aika päättyi ja 26. kesäkuuta Kalevan etusivun valtasi otsikko: "Useat Suomen paikkakunnat joutuneet punaisten ilmavoimien hyökkäysten kohteeksi."
43. Jatkosodan alkaessa noin puolet Kalevan väestä tempaistiin armeijan rulliin, mutta kun osa heistä saatiin myöhemmin takaisin, lehden teko saattoi jatkua.
44. Huolimatta sotasensuurista Kalevan lukija pysyi varsin hyvin perillä maailmansodan käänteistä etenkin seuraamalla Manassen (Eino Krekelä) Päivän pistelmiä -palstaa.
45. Kaleva suhtautui sensuuriin ymmärryksellä, mutta sai viranomaisilta syyskuun 1944 lopulla ankara varoituksen kerrottuaan saksalaisten tuhotoimista Pohjois-Suomessa.
46. Välirauhan tultua lehti totesi "katkerin mielin, että kaikkein pahimmat ennustelut eivät silti näytä toteutuneen", koska itsenäisyys oli kuitenkin säilynyt.
47. Sodan päätyttyä uudeksi päätoimittajaksi tuli Valde Näsi, joka jatkoi "vaaran vuosinakin" lehden kommunisminvastaista linjaa.
48. Palstoilla oteltiin, mutta Näsi ja Kansan Tahdon päätoimittaja matkasivat yleensä yhdessä Helsinkiin Paasikiven puhutteluihin ja ostivat vuorotellen jallupullon matkaevääksi.
49. Vaikka elettiin säännöstely- ja pula-aikaa lehden levikki nousi jo 28 000:een.
50. Pulakausi näkyi myös Kalevan uudella palstalla, jossa esimerkiksi kesäkuussa 1945 haluttiin vaihtaa "hyvä pesäpallo ja popliinitakki pyörän kumeihin".
51. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikana Kaleva tuki "syyllisiä", mutta lehden julkaistua Rytin puolustuspuheen joulukuussa 1945, poliisi takavarikoi sen koko painoksen.
52. Kaleva vastusti YYA-sopimusta, ja kun se solmittiin keväällä 1948, lehti katsoi maamme menettäneen puolueettomuuteensa, vaikkei se joutunutkaan rautaesiripun taakse.
53. Toisaalta lehti piti välttämättömänä "ryhtyä laajalla pohjalla kehittämään Suomen ja Neuvostoliiton suhteita".
54. Vuonna 1945 Kaleva käynnisti aktiivisen kampanjan yliopiston saamiseksi Ouluun.
55. Välittömästi sotaa seuranneina vuosina lehti ajoi myös jokien valjastamista, Oulu-Kuusamo-rautatietä ja Typpitehdasta Ouluun.
56. Valta Kalevassa oli siirtynyt oululaisille poliitikoille, mutta "1950 kumouksessa" johtokuntaan palasivat suurimpien omistajasukujen edustajat Bror Antell ja tuleva toimitusjohtaja Aaro Korkeakivi (1953-1989).
57. Lehtitalo oli käynyt pieneksi ja uutta ruvettiin rakentamaan samalle paikalle 1950.
58. Ajat olivat ahtaat ja toimitusjohtaja Mauno Arokylä (1944-1953) joutui joskus rakennuslaskujen maksamiseksi ryntäämään Kauppahotellin omistajan Arvo Liskon luo vipintekoon.
59. Pitkän seisauksen jälkeen tekniikka lähti taas kehittymään ja 1949 taloon hankittiin ensimmäinen nauhuri sekä 1951 telex-yhteys, jonka avulla lehti tarjosi "uutispalvelua suuren maailman tyyliin".
60. Noina vuosina säätietojen saanti oli vielä satunnaista ja niiden puutteessa kehitettiin omat "ennustussäännöt", kuten että huonoille levikkialueille luvattiin myös huonoa säätä.
61. Edistyspuolue kuoli 1951 eikä Kaleva enää lähtenyt sen seuraajan, Kansanpuolueen kelkkaan, vaan siitä tuli sitoutumaton Pohjois-Suomen äänenkannattaja.
62. Jos lehden aikaisemmat suuruutiset oli otsikoitu kissankorkuisin kirjaimin, Kalevan etusivun "tuoreimmat olympiauutiset" kesällä 1952 olivat jo hevosenkorkuisia.
63. Kaleva oli perinteisesti ilmestynyt kuusi kertaa viikossa, mutta otti 1955 "ratkaisevan edistysaskelen Pohjois-Suomen sanomalehdistön historiassa" ja muuttui seitsenpäiväiseksi.
64. Kun yleislakko hiljensi maamme keväällä 1956, Kaleva ei vaiennut, vaan Martti Kujala ja Väinö Tolonen väänsivät ulos 89 kappaletta Kaleva Uutispalvelun monistetta.
65. Vedenjakajaksi politiikassa nousi suhtautuminen urho Kekkoseen, missä Kaleva siirtyi vähitellen näsiläisestä kekkosvastaisuudesta korkeakiveläiseksi kekkoslaiseksi.
66. 1970-luvulle tultaessa lehti oli valmis tarpeen vaatiessa puolustamaan Kekkosta ja kun ruotsalainen Expressen 1977 hyökkäsi rajusti UKK:ta vastaan, tämä oli kuin "happoa kasvoille"
67. Kylmän sodan edetessä Kaleva omaksui kansalliseksi tehtäväkseen "rauhanomaisen ulkopolitiikan" tukemisen, jota jotkut myös suomettumiseksi kutsuvat.
68. Yksi tapa tasapainoilla idän ja lännen välillä oli hankkia lehteen kolumnisteja kummaltakin ilmansuunnalta.
69. Joskus, kuten Tshekkoslovakian miehityksen yhteydessä, Kaleva otti silti selvästi neuvostovastaisen kannan: "On lapsellista uskotella, että miehittäjät olisivat saapuneet avuksi ulkopuolisen vaaran torjumiseksi."
70. Lehden levikki jatkoi jyrkkää nousuaan: 1958 se oli 32 000 ja 1967 jo 56 000.
71. Voidaan väittää, että 50-luvulta eteenpäin Kalevasta tuli pelkän lehden asemasta pohjoissuomalainen instituutio, "puolen valtakunnan päälehti".
72. Lehden vanha rotaatio oli vielä iskussa, mutta kapasiteetti ei riittänyt paksumman lehden ja isomman levikin painamiseen, joten 1959 taloon saapui uusi rotaatio.
73. Kalevan 1945 alkanut korkeakoulukampanjointi kiihtyi 50-luvun puolivälissä ja lehti otti tavoitteeksi täysimittaisen yliopiston.
74. Kalevan historian kiivaimmaksi nousi vuosina 1964-1965 käyty taistelu yliopiston sijoittamisesta joko kaupunkiin (Kaleva) tai Virpiniemeen (Liitto ja Suomen hallitus).
75. Journalismi oli jälleen muuttumassa, se aktivoitui ja yhteiskunnallistui ja talvella 1967-1968 Kalevan tutkivat journalistit nähtiin jutun teossa rappioalkoholistien nuotioilla.
76. Ilmapiiri myös vapaamielistyi ja kun vielä 60-luvun puolivälissä toimituspäällikkö saattoi piirtää tussilla rintaliivit liian hemaiseville hempukoille, lehdessä alkoi nyt näkyä paljasta pintaa etenkin elokuvamainoksissa.
77. Yhteiskunnallistuminen toi Ouluun myös "kulttuuriradikalismin", jonka edustajat - kuten Erno Paasilinna, Eeli Aalto, Martti Ursin ja Matti Rossi _ Kalevan Puosu (Martti Kujala) nimesi kulttuurikuikeloiksi.
78. Seuraava askel otettiin Kaisu Mikkolan värvätessä kolumnisteiksi Hannu Taanilan, Jorma Eton ja Aku-Kimmo Ripatin, jolloin tämä osa lehdestä sai nimekseen Kalevan punainen akvaario.
79. Kalevan toimipaikat olivat sijainneet keskustassa, joka nyt oli käymässä ahtaaksi, joten uuden talon rakentaminen aloitettiin Ahjotielle 1965 ja sinne muutettiin elokuussa 1966.
80. Kaleva oli räjähtämässä nyt pajasta tietotehtaaksi ja sen henkilökunta oli 1968 kasvanut 460:een.
81. Toimittajien määrän kasvun myötä (1967 heitä oli 40) alettiin myös siirtyä erikoistoimittajien aikaan, joista ensimmäinen oli kaupunkitoimittaja Esko Saajoranta.
82. Kalevaan tavalla tai toisella liittyviin tunnettuihin kirjailijanimiin liittyi 1973 Antti Tuuri, josta tuli talon tekninen johtaja.
83. Gutenbergin kehittämä ladontatekniikka häipyi 1970-luvun alussa historiaan ja Kaleva siirtyi yhtenä maamme ensimmäisistä lehdistä tietokonepohjaiseen valoladontaan.
84. Myös toimituksen työ oli siirtymässä tietokoneille, jolloin latomovaihe katosi kokonaan ja ensimmäinen näyttöpäätteillä tuotettu lehti ilmestyi 1978.
85. Kun toimitus tuotti tekstiä entistä tehokkaammin ja kun levikki nousi jo yli 70 000:een, jouduttiin jälleen hankkimaan uusi rotaatio 1976 ja sitäkin jouduttiin jo 1981 laajentamaan.
86. Sekään ei riittänyt, vaan 1985 jouduttiin hankkimaan täysin uusi rotaatio ja rakentamaan sille uusi painohalli toimitalon keskelle.
87. Kaleva jatkoi Pohjois-Suomen asian ajamista ja Tornion jaloterästehtaan sijoituskiistassa Outokumpu sai osakseen otsikon "Lapin sortajat asialla", kun se väänsi tehdasta Poriin.
88. 1990-luvun lopulla Kaleva kävi kovimman kampanjansa sitten yliopiston sijoitussodan Pohjan Prikaatin lakkauttamisen estämiseksi.
89. Kun yliopistosodassa Kaleva käveli opetusministeri Johannes Virolaisen yli, se joutui prikaatikiistassa vastakkain pääministeri Paavo Lipposen kanssa, joka lopulta veti pitemmän korren.
90. Ilman urheiluosastoa ja -uutisia aloittaneen Kalevan urheiluosasto kasvoi kasvamistaan ja Lasse Virenin Montrealin suoritusten jälkeen 1976, siltä "loppuivat myös superlatiivit".
91. Monien muiden suomalaislehtien tapaan Kaleva omaksui 1970-luvun alussa uudeksi kansalliseksi tehtäväkseen hyvien suhteiden ylläpitämisen Neuvostoliiton kanssa.
92. 1975 Korkeakivi vaati lehden periaatelinjaan mainintaa lehden toimittamisesta YYA-sopimuksen mukaisesti, mutta päätoimittaja Esko Saarinen torjui sen, koska "Kaleva ei ollut solminut tätä sopimusta eikä voinut siitä vastata".
93. Neuvostosuhteitten vaaliminen alkoi väistyä 80-luvun puolimaissa perestroikan myötä, vaikka Kaleva aluksi tukikin Gorbatshovin uudistuksia.
94. Tämän rinnalle oli jo aiemmin kasvanut toinen linjaus, joka teki Kalevasta maamme johtavan estofiililehden.
95. Osansa tässä oli kirjailija Paavo Rintalalla, joka kirjoitteli Kalevaan ahkerasti ja loi suhteen lehden ja tulevan presidentin, Lennart Meren välille.
96. Linjan päässä päätoimittaja Teuvo Mällisen (1977-2001) Kalevasta tuli maamme johtava Viron itsenäistymisen tukija.
97. Kun neuvostojärjestelmän loppu tuli elokuun 1991 vallankaappausyrityksen myötä, Kaleva asettui jyrkästi kaappareita,"kivikovia vanhauskoisia", vastaan.
98. Kaappareita pyöri myös Kalevan kulmilla ja Viestintäkehitys yritti nurkanvaltausta 1989, Alma Media 1998, mutta kumpikin yritys torjuttiin.
99. Samassa hötäkässä lehteä kustantavan yhtiön nimi muutettiin Kaleva Kustannus Oy:ksi.
100. Kalevan kiistakumppaniksi nousi Liitto, jonka seurasi kaappaushankkeita vahingoniloisena - oli vain ajan kysymys, milloin "Kalevan osakkeita osteltaisiin hotelli Vaakunassa päivän hintaan".
101. Neuvostoliiton katoamisen jälkeen seuraava suuri ulkopoliittinen kysymys oli EU-jäsenyys, jossa Kaleva "tuki niitä, jotka tukivat jäsenyyttä".
102. Vuoteen 1989 tultaessa Kalevan toimitusjohtaja oli ollut 72 vuotta Korkeakivi - ensin Kalle, sitten Aaro - ja nyt tälle postille nousi Martti Ursin (1990-1999).
103. Lehden levikki kävi korkeimmillaan yli 97 000:ssa 90-luvun alussa.
104. Lehden teko ei ole vain pelkkää journalismia ja tekniikkaa, vaan Kaleva on ajan myötä hankkinut mittavan taidekokoelman, jossa jo vuonna 2000 oli noin 700 teosta.
105. Tietotekniikka myllersi uusiksi kirjoittamisen ja koko lehden tekemisen, jonka mukana toimitus raivattiin 1995 suureksi avokonttoriksi.
106. Uuden vuosituhannen alussa toimitusjohtajaksi tuli Taisto Riski ja päätoimittajaksi Risto Uimonen.
107. Liki kymmenen vuotta lisää ja historian pyörä toi toimitusjohtajaksi Jukka Haapalaisen ja päätoimittajaksi Markku Mantilan.
108. Johtajakaksikko astui tehtäviin aikana, jolloin maan talous ajautui syvään taantumaan.
109. Maaliskuussa 2009 Kaleva aloitti yt-neuvottelut kolmen aluetoimituksen - Rovaniemen, Kajaanin ja Helsingin - lakkauttamisesta.
110. Kalevan levikki on nyt 81 716 kappaletta ja sillä on 195 000 lukijaa. Verkkosivuilla käy 150 000 eri kävijää viikossa.