Kuulun! Jonna Muurisen mukaan liian monen yrityksen toiminta sosiaalisessa mediassa on vielä aivan lapsenkengissä. Pelkästään sillä pääsisi pitkälle, että sosiaalisen median käytölle asettaisi selvät tavoitteet.
Perusasetelma on tällainen: pienellä tai keskisuurella yrityksellä ei ole kummempia tavoitteita sosiaalisessa mediassa. Facebookista löytyy sivu, jolle yritetään saada mahdollisimman paljon tykkäyksiä miettimättä sitä, ovatko nämä tykkääjät potentiaalisia tulevaisuuden asiakkaita.
– Sitä voi sitten miettiä, että jos firma on oululainen asianajotoimisto tai asunnonvälittäjä, että mitä hyötyä sille on hämeenlinnalaisesta Facebook-sivutykkääjästä? Ei mitään hyötyä, sosiaaliseen mediaan ja videoihin erikoistuneen Markkinointiviestintätoimisto Kuulun toimitusjohtaja Jonna Muurinen sanoo.
Hänen mukaansa yritysten perusongelma on valitettavan usein se, että sosiaalisen median suhteen ei aseteta oikein minkäänlaisia numeerisia tavoitteita.
– Me haluaisimme näkyä sosiaalisessa mediassa paremmin, on hyvin tavallinen, mutta epämääräinen tavoite sosiaalisen median näkyvyydelle. Se kuvastaa sitä, että yrityksissä ei tunnu olevan usein aikaa miettiä, miksi sosiaalista mediaa ylipäänsä käytetään, Muurinen toteaa.
Muurisen mukaan perusongelma on siinä, että markkinointi ja markkinointi sosiaalisessa mediassa käsitetään hyvin usein eri asioina, vaikka niitä pitäisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
– Jos yritys on sosiaalisessa mediassa kasvoton, siitä ei saa oikein kiinni. Yrityksissä ei ehkä ymmärretä kuinka tärkeää on, että sosiaalisessa mediassa viesti tulee koko yritykseltä.
Kun yritys empii sosiaalisen median sisältöjen kanssa, niiden johtoportaassa usein ajatellaan, että vain ryppyotsainen asiasisältö on sopivaa juuri heille. Kevyemmän sisällön pelätään vaikuttavan siihen, kuinka vakavasti yritys otetaan.
– Tuollaisia pelkoja kokevan neuvoisin miettimään, mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua. Monelle ulkopuolisille esimerkiksi asiantuntijoiden heittäytyminen sosiaalisessa mediassa luo kuvan itsevarmuudesta. Että siellä ollaan niin varmoja asiantuntijuudesta, että uskalletaan jakaa myös kevyttä, jopa hauskaa sisältöä, Muurinen toteaa.
Muurisen mukaan esimerkiksi pienyrittäjien kannattaa miettiä esiintymistänsä ja persoonaansa somessa myös siitä näkökulmasta, että sekä kuluttajat että muut yritykset haluavat aina vähintään alitajuntaisesti hoitaa asioita ihmisten kanssa, jotka tuntuvat mukavilta – ja tuota mielikuvaa voi luoda helposti nimenomaan sosiaalisen median välityksellä.
– Oulussa pienistä yrittäjistä nostaisin esille vaikkapa Koomamies Antti Putkosen ja JuhlaGuru Jenna Antinmaan. Heidän sosiaalisen median kanavia seuraamalla tulee sellainen ”vitsi miten mahtava tyyppi” -olo. Ja jos ei tule, sekin on hyvä tietää jo ennen kuin tuhlaa kaikkien aikaa yrittämällä toimia ihan vääränlaisen myyjän kanssa. Somessa viestiminen on eräänlaista asiakkaiden valikoimista etukäteen.
Vaikka Muurinen kannustaakin joka käänteessä yrityksiä uskaltamaan enemmän sosiaalisessa mediassa, sen käyttöön liittyy luonnollisesti myös riskejä.
– Sitä varten yrityksille voi suositella sosiaalisen median ohjeistusta ja kriisiviestintäsuunnitelmaa. Sosiaaliseen mediaan liittyy vahvasti se, että siellä ei kannata provosoitua, vaikka provosoidaan. Jos toiminta sosiaalisessa mediassa aiheuttaa yritykselle esimerkiksi negatiivista julkisuutta, yritysten kannattaa miettiä ennakkoon, kuka vastaa, missä ja miten vastaa. Hienotunteinen asiakaspalvelu ja hyvät asiakaskohtaamiset jäävät somessa kaikkien näkyville, samoin kuin ne huonotkin. Hyvä asiakaspalvelu onkin yksi tärkeimmistä somemarkkinoinnin muodoista!