Mainos

Yri­tyk­set tekevät kas­vun­sa itse, mutta kaa­voi­tuk­sel­la, kou­lu­tuk­sel­la, hy­vin­voin­nil­la ja avoi­muu­del­la voidaan lisätä on­nis­tu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia

Kunta- ja yrittäjätapaamiseen marraskuun alussa oli kokoontunut paljon väkeä keskustelemaan yritysten kasvusta. Yritykset tekevät kasvun itse, mutta mitkä tekijät vaikuttavat kasvun mahdollistumiseen ja toteutumiseen?

Oulun yliopiston vararehtori Arto Maaninen, Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän vararehtori Raija Näppä, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju olivat vastaamassa yrittäjien haastekysymyksiin.
Oulun yliopiston vararehtori Arto Maaninen, Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän vararehtori Raija Näppä, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju olivat vastaamassa yrittäjien haastekysymyksiin.
Kuva: Anna Tilvis

Nordic Tank Oy:n toimitusjohtaja Satu Heikkilä ja Hiottu Oy:n toimitusjohtaja Satu Lapinlampi esittivät kunta- ja koulutusalan päättäville ihmisille haastepuheenvuoroja. Samalla he kertoivat viestejä kasvuyrittäjien huolista.

Paneelissa olivat vastaamassa Oulun yliopiston vararehtori Arto Maaninen, Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän vararehtori Raija Näppä, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju.

Heikkilä kertoi, että konepajateollisuudessa on menty kolme vuotta noususuhdanteessa. Nyt on tullut raja vastaan, että työntekijöistä on pula sekä toimihenkilö- että työntekijäpuolella.

”Meillä olisi töitä pienille alihankkijoille, jotka toimisivat niin lähellä, että kuljetusmatkat olisivat lyhyet.”

Säiliöautojen tankkeja valmistavassa yhtiössä on huolenaiheena kädentaitojen osaajien häviäminen. ”Teollisessa tuotannossa tarvitaan käytännön työn tekijöitä ja kädentaitojen osaajia myös nykyaikana.”

Apuna täsmäkoulus

Ala-Mursula otti koppia haasteesta ja vastasi, että yritysten sijoittumiseen kaupunki voi vaikuttaa kaavoituksella.”Onko teillä valmiutta kouluttaa ihmistä palkkatuen ja muiden tukien avulla? Valmiiksi koulutettua henkilöä ei ole enää tarjolla”, Ala-Mursula arvioi.

Hän totesi kädentaitojen heikentyvän kaupunkiympäristössä, kun harrastukset ovat menneet virtuaalisiksi. Puuhastelupisteitä voisi olla enemmän.

Keränen kertoi, että työvoiman saatavuudessa ELY-keskus voi olla avuksi. ”Me pystymme täsmä- ja täydennyskouluttamaan sekä työpaikan sisällä että oppilaitoksessa. Myös pieniä ryhmiä, ettei tarvitse olla luokallista.”

Heikkilä sanoi, että heille tulee harjoittelijoita oppilaitoksista, mutta erikoistuotannossa tie tuottavaksi työntekijäksi on pitkä.

Myös pehmeitä vetovoimatekijöitä

Hiottu Oy tuottaa konenäköön liittyviä ohjelmistoja. Lapinlampi arvioi, että kun kunta voi hyvin, yritys voi hyvin.

”Miten varmistetaan, että kunta voi hyvin? Tarvitaan monenlaista, kuten töitä työntekijöiden puolisoille, asumisen mahdollisuuksia, hyvät päiväkodit ja riittävän pienet päiväkotiryhmät.”

Lapinlampi kertoi kokemuksistaan, kun henkilö on saanut koulutuksen koodariksi, mutta ei osaa koodata. ”Ei ole yrityksen ydintehtävä hoitaa koulutusta. Koulutus pitää saada riittävän laadukkaaksi. Softa-puolelle ei kouluteta riittävästi ihmisiä, että saataisiin paikallinen tarve hoidettua”, hän painottaa.

Keränen on sitä mieltä, että Oulu ei saa yhteisönä mairittelevaa arvosanaa avoimuudesta. ”Vetovoimaksi eivät riitä perinteiset kovat tekijät, kuten työpaikka, koulutus ja terveydenhuolto. Tarvitaan pehmeämpiä vetovoimatekijöitä, kuten perhekeskeisyys ja yhteisöllisyys.”

Arto Maaninen toivotti kaikki yrittäjät tervetulleeksi yliopistolle keskustelemaan tuotekehityksen tarpeista. Hän kertoi, että lähes sata prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi jäädä Suomeen, mutta he eivät saa töitä.

”Ongelmaksi nousee kieli, sillä opiskeltu suomen kielikään ei riitä. Kuitenkin 65 prosenttia meillä valmistuneista kansainvälisiä opiskelijoista on työssä Suomessa kahden vuoden päästä.”

Hitaasti, mutta varmasti

Nuoren yrityksen tarinan esitteli Viljakas Oy, jonka juuret ovat Kestilässä. Vuonna 2017 perustettu perheyritys valmistaa kuivureita, joissa aurinkoenergia on yhdistetty korkeatasoiseen kuivausteknologiaan.

”Viljakas on luomu- ja erikoiskasvien kuivuri. Se on liikuteltava ja ketterä kuivurikonsepti”, markkinointipäällikkö Susanna Hämäläinen kertoo.

Paikallisten yrittäjien tiivis kumppaniketju hoitaa tuotekehityksen, teknisen suunnittelun ja tuotannon. Jorma Marttilan kehittelemä idea on vaatinut kymmenen vuoden kehitystyön. Patentti on saatu vuonna 2016. Ympäristöarvot huomioiva tuotekehitys huomioitiin viime vuonna kutsulla presidentin itsenäisyyspäivän juhliin.

Kasvuloikkaa hakeva

Terveydenhuollon tarvikkeita markkinoiva Medkit Finland Oy edustaa vakiintunutta firmaa kymmenen vuoden toiminnallaan. Toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio perusti verkkokaupan ja alkoi markkinoida ensihoidon tuotteita ambulansseihin.

”Paketoitiin koko kirjo esiin nettiin. Laitettiin hinnat esiin ja valokuvat tuotteista. Sellaista ei ollut silloin kenelläkään.”

Åman-Toivion mukaan terveydenhuollon tarvikkeiden kauppa on erittäin kannattava mutta vanhoillinen toimiala. Teollisuudessa käytetyt prosessitarkastelut ovat tekemättä.

”Kesällä syntyi Medimama-alusta, jonne laitetaan meidän asiakkaan terveydenhuollon kaikki tilaukset. Nyt meillä on asiakas, joka operoi yhtätoista varastoa niin, että heillä menee kaikki tilaukset yhtä kanavaa pitkin.”