Sijoitustoiminnassa syvien kriisien välttäminen on avain kohtuullisiin tuottoihin. Sama pätee työmarkkinoilla. Suomella ei ole enää omaa markkaa, mutta voimme rakentaa työmarkkinoillemme paineventtiilin, joka toimii oman valuutan devalvoitumisen kaltaisesti kriisitilanteissa.
Maailman kaikkien pörssien kehitystä mittaava indeksi nousi vuosina 2000–2015 yhteensä 23 prosenttia. Kun viidentoista vuoden indeksikehityksestä poistetaan 10 pahinta päivää, indeksi osoittaa 120 prosentin tuottoa. Kaksi promillea päivistä viisinkertaisti voitot. Sama sääntö pätee työmarkkinoilla.
Suomen Pankin tutkimuksen mukaan Suomen palkkataso on seurannut palkanmaksun varaa eli tuottavuuden paranemista parin vuosikymmenen aikana hyvin säntillisesti kahta onnetonta vuosineljännestä lukuun ottamatta.
Oheinen kuvio osoittaa, kuinka vuoden 2008 viimeisen ja vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana tuottavuus romahti, mutta palkkataso ei. Sen jälkeen jälleen molempien kehitys on jälleen kulkenut käsi-kädessä.
Tämä Meri Ostbaumin ja Juuso Vanhalan havainto paljastaa, kuinka kriisilausekkeiden käyttö olisi mahdollistanut palkkojen sopeuttamisen palkanmaksuvaraan ja pelastanut Suomen kilpailukyvyn.
Kriisilausekkeet työehtosopimuksissa mahdollistavat paikallisen sopimisen siten, että massiivisten irtisanomisten sijaan kriisiaikana maksettaisiin kaikille alempaa palkkaa tai muuten helpotettaisiin yrityksen kustannusrasitusta.
Loppusuoralla olevissa kilpailukykysopimusneuvotteluissa ollaan vähän lisäämässä näitä mahdollisuuksia. Niiden käytössä pitäisi kuitenkin päästä paljon pidemmälle.
Muutoin paikallinen sopiminen ei ole mikään ihmelääke. Ruotsissa käytetään paikallista sopimista käytännössä vain julkisella sektorilla ja Saksassa hyvin laaja-alaisesti. Silti molemmat maat kukoistavat.
Yksi selitys Ruotsin menestykselle keskitetyn työehtojärjestelmän lopputulemia muistuttavan systeemin kanssa on se, että Ruotsi ei ole kokenut Nokian kaltaista romahdusta tai Saksojen yhdistymisen ja Itä-Euroopan kommunismin romahtamisen kaltaista shokkia.
Ruotsi oli mukana vuoden 2009 finanssikriisissä, mutta selvisi siitä kruunun merkittävällä devalvoitumisella.
Suomessa on turva toivoa markkaa takaisin, mutta voimme luoda itsellemme oman valuutan kaltaisen paineilmaventtiilin sallimalla laaja-alaisen kriisilausekkeiden käytön yritystasolla tulevien kriisien varalle.