Yksinyrittäjyys on monimuotoistunut. Aikaisemmin jako palkansaajiin ja yrittäjiin oli selvempi. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikön Kirsi Anttilan mukaan iso tämän ajan ilmiö on, että yrittäjyys ja palkkatyö lomittuvat.
”Välillä voidaan olla yrittäjänä ja välillä työntekijänä riippuen siitä, kummalla puolella on enemmän työmahdollisuuksia. Toisaalta ollaan työsuhteen ohessa sivutoimisena yrittäjiä tai toisin päin.”
Anttila arvioi, että kevytyrittäjyys on tullut jäädäkseen. Sen kautta voi aloitella yritystoimintaa.
”Yhä useammalla on mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ilman riskiä. Ei tarvitse välttämättä perustaa toiminimeä. Se on turvallinen tapa hankkia toimeksiantoja työsuhteen aikanakin.”
Osa yrittäjyyden muutosta on yksinyrittäjyyden kasvu.
”Viimeisimmän tilaston mukaan 71 prosenttia suomalaisista yrityksistä on yksinyrittäjiä. Varmasti osa näistä on yrittäjinä työsuhteen ohessa.”
Monialaisuus harvinaista
Anttilan mukaan monialaisuutta saattaa olla yritystoiminnan alkuvaiheessa. Pitempään toimineiden yritysten parissa useat toimialat eivät ole yleisiä.
”Jos ei ole vielä ihan selvillä, mikä on oma ydinosaaminen ja mikä on tuottavin juttu omassa toiminnassa, niin yrityksellä saattaa olla monta tukijalkaa. Kun on jonkin aikaa toiminut, huomaa, mihin kannattaa keskittyä ja missä vahvistaa osaamista.”
Perinteisesti Oulun seutu on suurten työnantajien aluetta, mutta rakenteet muuttuvat. Teknologian murroksen myötä uusia yrityksiä on syntynyt paljon.
”Väkilukuun suhteutettuna Oulun seudulla on Suomen alueista vähiten yrityksiä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on pitkät perinteet, että ihmiset työllistävät itsensä yrittäjinä.”
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ottaa vahvasti huomioon yksinyrittäjyyden lisääntymisen. Vuosi sitten perustettu yksinyrittäjien verkosto on toiminut aktiivisesti. Monet kokevat saaneensa sen kautta työkavereita. Toiminta on alkamassa myös maakunnassa paikallisyhdistyksissä.
”Kun yksinyrittäjiä on paljon, se luo edellytykset yhteiselle tekemiselle verkostojen kautta. Me järjestämme tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa pääsee tutustumaan ja verkostoitumaan.”
Verkosto saattaa poikia yrittäjälle työmahdollisuuksia.
”Tyypillistä on, että kun yrittäjä saa toimeksiannon asiakkaalta, niin hän tarvitsee toisia yrittäjiä, että saa sen hoidettua. Itse osaa tietyn osa-alueen ja toinen toisen. Verkoston avulla osaaminen voidaan paketoida niin, että asiakas saa haluamansa tuotteen tai palvelun.”
Kirsi Anttila on huomannut, että nuorempi sukupolvi on valmis toiminaan myös kilpailijan kanssa.
”Jos pystyy ohjaamaan yrittäjäkaverille asiakkaan, niin voi luottaa, että jossain vaiheessa sekin ohjaa minulle asiakkaan tai että yhdessä toteutetaan joitain juttuja.”
Asiantuntijayrityksiä yhä enemmän
Toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen yrittäjistä kertoo, että yksinyrittäjyyden kasvua on kuvattu 2000-luvun suurimmaksi työelämän muutokseksi. Vuonna 2000 yksinyrittäjiä oli 123 000 ja vuonna 2019 heidän määränsä oli 187 000.
”Muutos näkyy myös yrittäjäjärjestön jäsenkunnassa, josta 58 prosenttia on yksinyrittäjiä. Siinä on pieniä alueellisia eroja, mutta kaikilla alueilla se on yli puolet”, Hämeenniemi sanoo.
Yksinyrittäjyyden kasvuun on monta syytä. Ensinnäkin asiantuntijayrittäjyys on lisääntynyt. Monet myyvät nykyisin osaamistaan oman yrityksensä kautta. Toiseksi yrittäjyysinto on kasvanut nuorten keskuudessa.
Hämeenniemi korostaa, että yrittäjyydessä on tapahtunut monella tavalla monipuolistumista, esimerkiksi toimialat ovat monipuolistuneet. Yksinyrittäjät ovat lopulta hyvin heterogeeninen joukko, jossa on laaja kirjo eri-ikäisiä ihmisiä ja eri toimialoja.
Kulloinkin vallitseva taloustilanne heijastuu yksinyrittäjyyteen. Vuonna 2017 työmarkkinoilla oli imua ja yksinyrittäjien määrä väheni hetkellisesti. Silloin työmarkkinoilla oli kysyntää työntekijöistä.
Yrittäjyyden arvostus on noussut 2010-luvulla. Yritykset ovat muuttaneet toimintatapojaan.
”Isommat yritykset ovat ulkoistaneet joitakin palveluja. On yleistynyt, että ne ostavat palveluja yrittäjiltä.”
Yksinyrittäjät huomioidaan
Yrittäjäjärjestössä yksinyrittäjille suunnataan enemmän toimintaa ja viestintää. Hämeenniemi muistuttaa, että yksinyrittäjien on tärkeä verkostoitua myös muiden kuin yksinyrittäjien kanssa. Kaikille suunnattuja yleisiä tapahtumia on paljon.
Suomen Yrittäjät julkaisi vuoden alussa 12 toimenpidettä yksinyrittäjyyden vahvistamiseksi.
Koronakriisin helpottamiseksi järjestö ehdotti maan hallitukselle yrittäjäturvaksi nimettyä keinoa, jolla yksinyrittäjät yritysmuodosta riippumatta pääsivät työttömyysturvan piiriin määräaikaisesti. Maaliskuun 20. päivä hallitus esitti tukipaketin, jossa yrittäjäturva oli mukana pääosin ehdotuksen mukaisena.
Yrittäjä on riippuvainen ympäröivän yhteiskunnan häiriöttömästä toiminnasta. Kriisitilanne voi nopeasti viedä yritykseltä toimintaedellytykset.
Vaikeissa tilanteissa on tärkeää kääntyä asiantuntijoiden puoleen, jolloin mahdottomaltakin tuntuviin tilanteisiin voidaan löytää ratkaisu. ”Tärkeintä on, ettei jää yksin paineiden keskelle. Pelkästään vertaistuella voi olla valtava merkitys”, muistuttaa Anttila.