Palvelusetelit toimisivat yrittäjien mielestä parhaana yrittäjien palvelumallina tulevissa maakunnissa. Petri Keränen ei lämpene ajatukselle, että ne olisivat ainoa malli.
Vuoden 2019 alusta voimaan astuva maakuntauudistus uudistaa myös yrittäjille tarjottavia palveluja. Yrittäjäjärjestöissä toivotaan, että yrittäjille suunnatut palvelut tuotettaisiin lähtökohtaisesti niin sanotulla palvelusetelimallilla.
– Me kannatamme ehdottomasti palveluseteliä, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen johtaja Petri Keränen uskoo, että palveluseteli tulee ainakin yhdeksi osaksi yrittäjille tarkoitettuja palveluita.
– Voi olla, että tulee myös uudentyyppisiä palvelusetelimalleja. Nyt se on joissain tapauksissa ikään kuin ostokortti yrittäjälle. Mielestäni sellainen olisi parempi malli, jossa yrittäjä laittaisi hankintoihin ja palveluihin myös omaa rahaa, Keränen sanoo.
Hänen mukaansa palvelusetelit eivät silti voi olla ainoa malli, jolla yrittäjiä palvellaan.
– Palvelusetelit ovat vain yksi väline muiden joukossa. Yleisenä tavoitteena on, että yrittäjille koituisi näissä byrokratiaa mahdollisimman vähän, Keränen lupaa.
Yrittäjät toivovat päätösvaltaa
Yrittäjien näkökulma on, että jokainen yrittäjä tietää itse parhaiten, millaista palvelua tarvitsee.
– Pohjois-Pohjanmaankin alueella on 16 000 yrittäjää, ja kaikilla on vähän erilaiset haasteet, Kolehmainen sanoo.
Toisin sanoen yrittäjäjärjestöissä kannetaan huolta siitä, että virkamiehet olettavat tietävänsä yrittäjiä paremmin, millaista palveluvalikoimaa yrittäjät tarvitsevat.
Keräsen mukaan käytännöt alkavat selvitä pikkuhiljaa.
– Tähän mennessä maakuntauudistus on edennyt enimmäkseen nykytilan kartoituksessa. Nyt kevätkaudella on aloitettu tarkempi suunnittelu tulevasta, Keränen toteaa.
Yhden luukun periaate tulossa
Keräsen mukaan yrittäjien näkökulmasta parasta maakuntamallissa on niin sanottu yhden luukun periaate.
– Tällä hetkellä yrittäjä hakee näitä paleluita TE-keskuksesta, ely-keskuksesta ja vielä maakunnan liitostakin. Tulevaisuudessa heitä palvellaan yhden luukun periaatteella.
Hallinnon keskittyminen maakuntiin tarkoittaa myös sitä, että maakunnat alkavat kilpailla myös keskenään – esimerkiksi haaliakseen yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja alueilleen.
Keränen pitää sopivana pysyvää kilpailua hyvänä asiana.
– Tälläkin hetkellä kunnat kilpailevat siitä, mitkä niistä houkuttelevat yrityksiä parhaiten. Kun siihen pannaan maakunnat rinnalle, näen tilanteen oikeastaan hyvänä, kunhan kilpailu ei mene överiksi, Keränen sanoo.
Kilpailu kuitenkin tarkoittaa, että maakunnat toimivat strategioidensa mukaan, jolloin maakunnan houkuttelevuus määrittyy myös alan mukaan.
– Maakunnilla on omat strategiset linjaukset siitä, mikä on esimerkiksi kärkitoimiala. Maakunnat tekevät siinä omaa valintaa.
Jos maakuntauudistuksesta voi sanoa jotain varmaa, se liittyy aikatauluihin.
– Kiire tulee aivan varmasti. Tässä on puolitoista vuotta aikaa siihen, että toiminnan pitäisi käynnistyä uusissa maakunnissa. Kehittäminen toki jatkuu heti sen jälkeen, Keränen toteaa.