Järjestön toimintaa haluttiin aktivoida koko Suomessa ja perustettiin muutamien vaiheiden ja nimenmuutosten kautta 1972 Yrittäjäin Keskusliitto. Suomen Yrittäjäjärjestöjen Liitto jakoi maan neljään etupiiriin ja nämä kokoontuivat joitakin kertoja vuodessa, tekivät yhteisiä kannanottoja ja esityksiä järjestö- ja yrittäjäpolitiikkaan liittyen.
Vuonna 1977 Suomen Yrittäjäjärjestöjen Liitto ja Yrittäjäin Keskusliitto yhdistyivät uudeksi Suomen Yrittäjäin Keskusliitoksi (SYKL). Uuden keskusliiton suunnitelmissa oli, että yrittäjäyhdistyksiä perustettaisiin joka kuntaan.
Paikallisyhdistysten toiminta alkoi
Näin lähti liikkeelle nykyisinkin toiminnassa olevien paikallisyhdistysten toiminta.1979 päätettiin siirtyä jäsenmaksujen perinnässä keskitettyyn järjestelmään ja tämä osaltaan vahvisti järjestön kolmiportaista toimintamallia.
Yrittäjäliikkeen aseman vahvistumisen ja yhdenmukaistamisen myötä saatiin myös yrittäjän ääni paremmin kuulumaan ja yrittäjien edunvalvontatyö pääsi todella vauhtiin. Päästiin vaikuttamaan paikallisella -, alueellisella -ja valtakunnallisella tasolla. Yrittäjäjärjestön luottamushenkilöverkosto vahvistui ja lisäsi järjestötyön näkyvyyttä. Järjestötyössä oli mukana värikkäitä persoonia ja alueensa vaikuttajia. Työtä oli paljon tehtävänä, mutta aina jotakin saatiin tehtyäkin.
Kirjoitus pohjautuu osittain JOUKO HANNULAN Pohjois-Pohjanmaan yrittäjille tekemään historiikkiin Muutoksen vuosikymmenet 1938-2000, KL-Paino Ylivieska 2000.
Yrittäminen alkoi kiinnostaa
1980-luvulla kiinnostus yrittäjyyteen, yrittämiseen ja talouden kysymyksiin kasvoi koko kansan keskuudessa. Talouden kasvun vauhti kiihtyi ja suorastaan ylikuumeni 1990-luvulle tultaessa. Kansainvälisiä suhdanteita, yhteiskunnallisia murroksia ja niiden vaikutuksia oli tuolloin vaikea ja mahdotonkin ennakoida.
Toisaalta talouden kysymyksissä ymmärtämystä ei ollut riittävästi, jotta olisi voitu lieventää tai edes välttää 1990-luvun alun usean yrityksen ja yksilön kokema talouskatastrofi devalvaation, korkeiden korkojen ja nopeasti muuttuneiden kauppasuhteiden vuoksi. Hinta oli monin paikoin kova ja aiheutti osaltaan valtavia perhekohtaisia ylisukupolvisia tragedioita. Yrittäjäjärjestössä pyrittiin auttamaan yrittäjiä kertomalla päättäjille käytännön vaikutuksista ja laajentamalla neuvontapalveluapua yrittäjille.
Yritykset vetivät Suomen nousuun
1990-luvun puolivälissä Nokian ja yritysten vetämänä maan talous lähti uuteen nousuun ja selvisimme tasaisemman kasvun uralle ja näin talouden puskureita pystytiin kasvattamaan. Seuraavan globaalin talouskriisin kohdatessa 2000-luvun lopussa, toimintavalmius kaikilla tasoilla oli parempi ja asenneilmasto vastaanottavaisempi. Valmiimpia oltiin myös yrittäjäjärjestössä ja erilaisten ”valmiusryhmien” perustamiskynnys oli matala.
2000-luvulla Nokian liiketoimintojen uudelleen järjestymisen myötä alueellamme syntyi runsaasti pieniä ja ketteriä yrityksiä, joista osa on jo kasvanut globaaleiksi toimijoiksi. Palveluala on jatkanut kasvuaan koko ajan.
Teknologia kehittyminen on mahdollistanut pienten yritysten globaalin toiminnan, mutta tuonut myös haasteita verkkokaupan osalta kiristyneen kilpailun muodossa erityisesti kaupan alan toimijoille. Yrittäminen ja yrittäjyyden asenneilmasto on jatkanut povitiivistä kehitystä koko 2000-luvun ajan.
Yrittäjyys on saanut uusia muotoja ja aivan uudenlaisia yrittäjiä; paluumuuttajia, elämäntapa- ja kevytyrittäjiä. Yrittäjäjärjestö haluaa pysyä yrittäjyyden muutoksessa mukana ja on vastannut haasteeseen edunvalvonnan terävöittämisellä ja laajemmalla palvelutarjottimella.