Ympäristöministeriö on huolissaan suomalaisten huonosta biojätteen lajitteluasteesta. Ministeriön mukaan biojätteestä päätyy sekajätteeseen peräti 60 prosenttia ja sitä on kaikesta sekajätteestä noin kolmasosa, vaikka kiinteistöllä olisi erillinen astia biojätteelle.
Keskiviikkona 21. lokakuuta käynnistyvä Rakasta joka murua -kampanja kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä ja lajittelemaan biojätettä kotona, työpaikallaan ja lomalla. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Vuoden 2021 loppuun kestävän kampanjan toteuttavat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto.
Kotitalouksissa ei välttämättä tunnisteta biojätteen syntymistä, eikä tunneta biojätteen lajittelun hyötyjä ja jätteen jatkokäyttökohteita. Lajiteltua biojätettä käytetään Suomessa muun muassa biokaasun, lannoitteiden ja mullan raaka-aineena.
Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö selvittivät kotitalouksien suurimpia haasteita biojätteen lajittelussa ja ruokahävikin vähentämisessä Kuudes Helsingin kanssa Rakasta joka murua -kampanjaan liittyen. Esille kyselyssä nousivat epävarmuus hyödyllisyydestä, vähemmän tärkeänä koettu lajittelu, uskomus biojätteen maatumisesta sekajätteen joukossa, sopivan tilan ja lajitteluastioiden puute, epäkäytännöllisyys sekä biojätteen pitäminen haisevana tai inhottavana.
Lajittelua lisätään lailla
Kotitalouksien ja yritysten biojätteen keräämistä halutaan lisätä jätelain uudistuksessa laajentamalla keräys ensin yli viiden asunnon kiinteistöihin taajamissa ja muutaman vuoden päästä kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Jos kaikki suomalaisten biojäte lajiteltaisiin ja jatkojalostettaisiin biokaasuksi, sitä riittäisi polttoaineeksi 90 000 kaasuautoon, ministeriö havainnollistaa tiedotteessaan. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä.
Syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan Suomessa elintarvikeketjussa 10–15 prosenttia. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa (35 prosenttia ruokahävikistä), mutta osaltaan myös ravitsemuspalveluissa, kaupoissa ja elintarviketeollisuudessa. Kotitalouksien ruokahävikin hiilijalanjälki vastaa noin 100 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.