Suomen ympäristökeskus varoittaa heikoista jäistä etenkin Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Sisävesissä jäätä voi Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa olla 20-30 senttiä, mutta vaihtelu eri vesistöjen välillä voi olla huomattava. Myös vesistöjen eri osissa jään paksuus vaihtelee. Siksi jäälle on syytä mennä erityistä varovaisuutta noudattaen.
– Rannalla voi olla toistakymmentä senttiä, mutta selällä sulaakin, ympäristökeskuksen hydrologi Johanna Korhonen sanoo.
Korhonen myös huomauttaa, että runsaat lumisateet muodostavat niin sanottua kohvajäätä, jonka kantavuus ei ole yhtä hyvä kuin teräsjään.
-Mahdollisten tulevien pakkasten osalta lumipeite toimii eristeenä, eivätkä lumipeitteisten vesistöjen jäät vahvene kovin nopeasti.
Joulun tienoilla oululainen kalastaja oli kiinnittänyt huomiota siihen, että Pyykösjärven jäätilanne on poikkeuksellinen. Tunnettujen sulapaikkojen lisäksi jääpeitteessä oli reikiä muuallakin.
Vetinen loppuvuosi
Loppuvuosi 2017 oli erittäin vetinen etenkin maan etelä- ja lounaisosassa. Sateisen ja lauhan syksyn korkealle nostamat vedenpinnat ja suuret virtaamat pysyivät etelässä joulukuussakin laajalti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella.
Osassa Lounais-Suomen jokia virtaamahuiput olivat joulukuussa koko vuoden suurimpia, ja osassa suurempia järviä vedenpinta nousi sateiden myötä vuoden loppuun saakka.
Lapissa joulukuu oli talvinen ja vedenpinnat kääntyivät jo vuodenajalle tavanomaiseen tapaan laskuun.
Järvien jäät olivat vuoden lopussa kestäviä vain maan pohjoisosassa. Pieniä vesistöjä on jäässä Etelä- ja Keski-Suomessakin, mutta jäät ovat vielä erittäin heikkoja. Suuret järvet ovat edelleen sulina maan etelä- ja keskiosassa.